Apurahoja tapaturmavammojen hoidon ja työkyvyn edistämisen tutkimukseen – vakuutusala mukana lahjoittajana

Finanssiala ry, Tapaturmavakuutuskeskus ja Liikennevakuutuskeskus ovat rahoittaneet Helsingin yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle viisi apurahaa hoidon vaikuttavuustutkimukseen.

Lahjoittajat tukevat alan tutkimusta 300 000 eurolla vuodessa seuraavan viiden vuoden ajan.

Apurahoista päätettäessä painotettiin sitä, että rahoitetut tutkimukset tuottavat vaikuttavuutta erityisesti tapaturmavammojen hoidon ja kuntouksen kehittämiseen sekä työkyvyn edistämiseen.

Yksi apurahan saajista on Simo Taimela, joka tutkii olkapään poikkeavien kuvantamistulosten esiintyvyyttä ja niiden yhteyttä oireisiin, erityisesti kiertäjäkalvosimen repeämään

Kiertäjäkalvosimen repeämä on varsin yleinen vamma yli 50-vuotiailla. Sellainen voi tulla esimerkiksi, jos käsivarsi jää kaaduttaessa taakse ojennettuna vartalon alle tai olkapäähän kohdistuu äkillinen nykäys. Oireita ovat olkanivelen kivuliaat liikerajoitukset, rasituskipu sekä öisin ilmaantuva särky.

”Syntymekanismi on kuitenkin kiistanalainen. Toisinaan vamman aiheuttanut tapahtuma on ollut niin pieni, ettei sen pitäisi saada lihasta repeämään. Toistetuilla magneettikuvauksilla voimme tutkia äkillisen vamman ja ikääntymisen myötä syntyneiden muutosten merkitystä kiertäjäkalvosinrepeämän synnyssä. Tarkoitus on myös pitkällä seuranta-ajalla tutkia muun muassa sitä, miten suuri vaikutus olkavamman syntyyn on esimerkiksi elintavoilla, työkuormituksella ja normaalilla elimistön rappeutumisella vanhenemisen myötä”, Taimela kertoo.

Kiertäjäkalvosimen repeämä on merkittävä työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen aiheuttaja. Sen syntymissyitä selvittämällä voidaan kehittää keinoja ehkäistä vastaavia olkavammoja.

”Olkapään vammoista johtuvia sairauspoissaoloja sattuu vähemmän kuin esimerkiksi selkäongelmista. Toisaalta olkavammasta toipuminen kestää keskimäärin pidempään.”

Tutkimus edistää hoidon vaikuttavuutta

Vakuutusala on merkittävä sairaanhoitokustannusten korvaaja. Esimerkiksi vuonna 2019 vahinkovakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia sairaanhoidon kustannuksista yhteensä noin 550 miljoonaa euroa.

”Vakuutusalan intressissä on yhdessä julkisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa edistää vaikuttavaa ja oikein kohdistuvaa hoitoa. Tarpeettomien hoitotoimenpiteiden välttäminen ja rajallisten resurssien kohdentaminen vaikuttaviin hoitomuotoihin on paitsi potilaiden myös koko yhteiskunnan etu”, sanoo johtaja Lea Mäntyniemi Finanssiala ry:stä.

Apurahahakemukset arvioi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan nimeämä työvaliokunta, jossa oli jäseniä eri yliopistoista ja asiantuntijaorganisaatioista sekä lahjoittajien edustaja. Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen päätti apurahan saajista työvaliokunnan esityksen pohjalta.

Tarpeettomien hoitotoimenpiteiden välttäminen ja rajallisten resurssien kohdentaminen vaikuttaviin hoitomuotoihin on paitsi potilaiden myös koko yhteiskunnan etu.

LEA MÄNTYNIEMI, johtaja

”Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusjärjestelmän kehittämisen kannalta pidämme tärkeänä olla tukemassa hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuustutkimusta. Pidämme tuettavien tutkimushankkeiden aiheita tärkeinä. Uskomme hankkeiden tuottavan uutta tietoa siitä, millainen hoito ja kuntoutus tuottavat parhaan mahdollisen tuloksen erityisesti työkyvyn palauttamisen ja säilyttämisen näkökulmasta, toteaa Tapaturmavakuutuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Reini.

Vakuutusalan lahjoittaman ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan myöntämän kolmevuotisen apurahan sai Taimelan lisäksi Jussi Henrik Lantto. Lantto selvittää tutkimuksessaan ammattiastman riskialoja, ennustetta ja vaikutusta työkykyyn.

Yksivuotiset apurahat myönnettiin Ville Mattilalle (fysioterapian ja leikkauksen vaikuttavuus ranteen kolmioruston repeämän ja olkaluun proksimaalisen murtuman hoidossa), Heidi Furulle (työterveyshuollon altistelähtöisten terveystarkastusten kustannustehokkuus ja vaikuttavuus rakennusalalla) ja Riitta Saunille (ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus ammattitaudeissa).

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat