Poliisilla ei riitä resursseja päivittäisrikosten tutkintaan eikä rikosten ennaltaehkäisyyn. Erityisesti omaisuusrikokset ja lievät pahoinpitelyt selviävät yhä harvemmin. Rikosten selviämisessä on myös suuria alueellisia eroja.
”Tekeviä käsipareja on yksinkertaisesti liian vähän”, toteaa Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen.
Poliisien määrä on vähentynyt tällä vuosikymmenellä 700:lla. Julkisuudessa on esitetty yhteensä vajaan tuhannen poliisiviran lisäystä. Määrä on riittämätön. Esimerkiksi Ruotsissa on tehty poliittinen päätös jopa 10 000 uuden poliisiviran perustamisesta seuraavien neljän-viiden vuoden aikana.
”Tuollaisiin lukuihin ei toki Suomessa ole mahdollisuutta, eikä taida olla Ruotsissakaan, sillä hakijoitakaan ei siellä ole moista määrää. Pääpointti kuitenkin on, että poliisien määrää on lisättävä runsaasti”, Karhunen sanoo.
Poliisi priorisoi resurssejaan vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin sekä kiireellisiin hälytystehtäviin. Se on johtanut siihen, että resursseja ei enää riitä päivittäisrikostutkintaan ja ennalta estävään valvontaan. Tietoon tulleen rikollisuuden määrässä ei ole suuria muutoksia, mutta tutkijoita on vähemmän.
”Pahimmillaan arkirikosjuttujen tutkinnan takkuaminen saattaa johtaa siihen, etteivät kansalaiset ja yritykset enää tekee rikosilmoituksia. Myös suistumisonnettomuuksien kaltaisten liikennerikosjuttujen tutkinta on puutteellista. Se on vakuutusalan kannalta huono asia. Poliisin tekemällä tutkinnalla on suuri merkitys korvauspäätöksen tekemisessä”.
Laajempaa yhteistyötä
Vakuutusala tekee poliisin ja muiden viranomaisten kanssa jatkuvasti yhteistyötä muun muassa talousrikosten torjunnassa. Karhusen mielestä yhteistyötä voitaisiin hyvin laajentaa varkauksien kaltaiseen arkirikollisuuteen.
”Yhteistyössä voitaisiin esimerkiksi luoda poliisin nettisivuille oleva palvelu, josta näkisi suoraan, mitä yksilöityä omaisuutta on rikoksella viety. Tämä tapahtuisi tietenkin vain asianomistajan luvalla”, Karhunen ehdottaa.
Vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain korvauksia murroista aiheutuneista vahingoista 35 miljoonaa euroa. Summan päälle tulee muitakin rikosvahinkoja, kuten tulipalot ja petokset. Rikostorjunnan tehostaminen yhteistyöllä hyödyttäisi siis sekä vakuutusyhtiöitä että koko yhteiskuntaa.
”Estetty rikos on parempi kuin tutkittu rikos”, Karhunen summaa.
Töissä ei pidä pelätä
Karhunen kiinnittää huomiota myös pankkien ja vakuutusyhtiöiden työntekijöiden turvallisuuteen. Karhusen tietoon on tullut tapauksia, joissa työntekijä on irtisanoutunut jouduttuaan asiakkaan jatkuvan häiriköinnin kohteeksi.
Muun muassa kaupan alan työmarkkinajärjestöt ovat tehneet aloitteen yhteisölähestymiskiellosta, jonka avulla häirikköä voisi estää asioimasta tietyssä liikkeessä. Finanssiala ry kannattaa aloitetta.
”Esimerkiksi pankkitilin avaaminen ja lakisääteisten vakuutusasioiden hoitaminen tapahtuisi sitten asiamiehen välityksellä”, Karhunen sanoo.