Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen ulostuloa huijausten torjunnan tehostamisesta oikeansuuntaisena. ”Kaikkonen nostaa esiin merkittävän yhteiskunnallisen ongelman: digihuijaukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Pankkien rooli torjunnassa on keskeinen, mutta yksin pankit eivät tätä taistelua voita. Ongelman mittaluokka on niin suuri, ettei sitä voi lakaista maton alle vain avaamalla pankin piikki. On puututtava itse ongelmaan”, Ahosniemi jyrähtää.
Vakuutusmaailmassa tunnetaan hyvin niin sanottu moraalikatoilmiö. Siinä vakuutuksen ottajan huolellisuus heikkenee, kun vakuutus otetaan ja oma toiminta muuttuu leväperäisemmäksi, jolloin vahinkoja sattuu herkemmin. ”Jos pankit velvoitetaan korvaamaan kaikki huijaukset täysimääräisesti, on vaarana moraalikatoilmiö. Lisäksi riski korvausten väärinkäytöksille kasvaa”, Ahosniemi sanoo.
”Ei voi olla niin, että somealustoille kelpaa rikollinen mainosraha, jota käytetään rahojen vientiin kansalaisilta.”
ARNO AHOSNIEMI, toimitusjohtaja
Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
"Pankit tekevät kaikkensa, mutta huijaukset alkavat usein muualla kuin pankkien kanavissa – sosiaalisen median alustoilla, verkon kauppapaikoilla ja viestipalveluissa", Ahosniemi muistuttaa.
FA vaatii, että myös somealustatja verkon markkinapaikat velvoitetaan torjumaan huijauksia. "Huijarit lähestyvät uhrejaan tekstiviesteillä, sähköposteilla ja somessa. Rikolliset ostavat alustoilta myös maksettua mainontaa, jotka johtavat suoraan rikollisten huijaussivustoille. Ei voi olla niin, että somealustoille kelpaa rikollinen mainosraha, jota käytetään rahojen vientiin kansalaisilta. Pankit tulevat huijauksissa mukaan vasta, kun rikolliset ovat jo saaneet yhteyden uhriin", Ahosniemi sanoo.
Tehokas tietojenvaihto pankkien kesken helpottaisi tilannetta. Lainsäädäntö kuitenkin asettuu esteeksi.
”Nykyinen lainsäädäntö estää pankkeja vaihtamasta tehokkaasti tietoa rikollisesta toiminnasta, joten huijauksia torjutaan toinen käsi sidottuna”, Ahosniemi summaa. Jos pankit pystyisivät jakamaan tietoa keskenään, yksittäisistä epäilyttävistä toimista voisi nopeammin hahmottua kokonaiskuva selvästi rikollisesta toiminnasta.
Lopuksi Ahosniemi painottaa kansalaisten omaa roolia: "Valppaus on jokaisen paras suoja. Huijarit ovat kekseliäitä ja nopeita. Siksi tarvitaan yhteiskunnan laajuista torjuntaa – pankkien, teleoperaattorien, viranomaisten, alustojen ja kansalaisten yhteistyötä. Meidän kaikkien on toimittava yhdessä rintamassa. Kukaan ei voi hoitaa tätä yksin."
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Arno Ahosniemi vastaa Antti Kaikkoselle: Digihuijauksia ei voi hoitaa vain avaamalla pankin piikki – somealustat velvoitettava mukaan
Jopa 15-vuotiaita värvätty rahamuuleiksi – Pankkitilin luovuttaminen rikollisten käyttöön voi johtaa raskaisiin rikossyytteisiin ja jopa väkivallan uhkaan
Ahosniemi: Fivan huoli sijoitus- ja muiden huijausten kasvusta aiheellinen – Tarkista aina houkuttelevan sijoitustarjouksen tekijän taustat
Pankkitunnuksilla vain pankkiin – valitse huijareiden vuoksi tarkkaan, miten tunnistaudut verkossa
