- Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna.
- Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja.
- Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Vastuuta asuntomarkkinoiden viime vuosien heikosta vireestä sälytetään usein pankeille, mutta viimeisimpien numeroiden valossa tilanteesta piirtyy toisenlainen kuva.
Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistun tilaston mukaan asuntolainatiskeillä nähtiin viime vuonna piristymistä, sillä vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran. Vuoteen 2024 verrattuna määrä kasvoi 11 prosenttia. Myös asuntokauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän.
”Pankkeja syytetään usein asuntokaupan jumittamisesta ja liiallisesta varovaisuudesta. Kuten tilastot osoittavat, lainoja myönnetään reipasta vauhtia ja kauppa myös käy, kunhan asuntojen hinnat ovat oikealla tasolla”, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Lainakanta pysytteli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
”Tämä kertoo siitä, että viime vuonna kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun ne nostivat uusia luottoja vilkkaasti”, Ahosniemi selventää.
”Yleisesti ottaen asuntolainoituksen virkistyminen on hieno uutinen muuten synkkien talousuutisten aikana. Suomi kaipaa nyt kuluttajien uskoa huonoista ajoista selviämiseen. Asuntokaupan virkistyminen on tässä erittäin tärkeä tekijä. Tarvitaan rohkeutta elää ja toimia taloudessa tavalliseen tapaan ilman taloudellista käsijarrua”, Ahosniemi rohkaisee.
Sääntely asettaa pankeille raamit ja vastuullisuus ohjaa luotonantoa
Ahosniemi huomauttaa, että pankit arvioivat asuntolaina- ja muiden asiakkaidensa luottokelpoisuutta sääntelyn ja valvojan asettamien vaatimusten sekä omien riskienhallintaperiaatteidensa mukaisesti.
”Suomen talouden pitkittynyt taantuma heijastuu asiakkaiden maksukykyyn ja voi toisinaan asettaa esteen myönteiselle lainapäätökselle. Lainan saaminen vaatii asiakkaalta riittävää maksukykyä ja asianmukaisia vakuuksia”, Ahosniemi toteaa.
Ahosniemen mukaan lainanhakijan olemassa olevat velat tarkistetaan luottotietorekisteristä ja maksukyky testataan valvojan ja sääntelyn edellyttämällä tavalla. Vakuus arvioidaan sääntelyn vaatimusten mukaisesti erillään luottopäätöksestä; tarvittaessa pankki käyttää siihen ulkopuolista asiantuntemusta.
”On myös asiakkaan etu, että pankki arvioi huolella ostettavan kohteen ja asiakkaan maksukyvyn: näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä, jotka voivat pahimmillaan kaataa ostajan talouden”, Ahosniemi päättää.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia
Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa
Euroopan pankkisektori otti yhteisen linjan häirinnän ja väkivallan torjumiseksi
Pankkipalveluita turvattaessa ei pidä kasvattaa harmaan talouden tai terrorismin rahoituksen riskiä
