- Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen alusti Suomen eläkejärjestelmän tilanteesta ja tulevaisuudesta Finanssiala ry:n (FA) mediaseminaarissa Tuusulassa.
- Vaikka Suomen eläkejärjestelmä on hyvässä kunnossa, on Pölösen mukaan varauduttava työikäisen väestön vähenemisestä aiheutuvaan eläkemaksun korotuspaineeseen.
- Ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan tekoja niin työpaikoilla kuin poliittisten päätösten kautta.
Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen analysoi Suomen eläkejärjestelmän tilannetta FA:n finanssiseminaarissa toimittajille Tuusulassa.
Suomen eläkejärjestelmän kokonaistilanne on Pölösen mukaan hyvä, mutta järjestelmän suurimpana koetinkivenä on epäedullinen väestökehitys. Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja työikäisen väestön vanheneminen haastavat pitkällä tähtäimellä järjestelmän rahoituksen kestävyyden ja aiheuttavat maksukorotuspaineita.
Suomen tilannetta varjostaa se, että työkyvyttömyyseläkkeelle jää Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan lähes 20.000 ihmistä vuodessa. Luku on suuri siihen nähden, että maassamme syntyy vuosittain vain noin 44.000 lasta. Erityisen hälyttävää on menettää nuoria työelämän ulkopuolelle usein mielenterveyshaasteiden vuoksi.
Ilmarisen tietojen mukaan mielenterveysperusteista eläköitymistä esiintyy tasaisesti kaikissa ikäluokissa ja toimialasta riippumatta. Iän myötä työkyvyttömyyseläkkeen riski kasvaa muista syistä, kuten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien takia, mutta nuorissa ikäluokissa mielenterveyden haasteet nousevat erityisen vahvasti esiin.
”Bussilastillinen nuoria jää joka viikko työkyvyttömyyseläkkeelle. Yksilölle ja lähipiirille kyseessä on äärimmäinen tragedia, mutta myös yhteiskunnalle hintalappu on menetettyjen työvuosien ja työurien takia valtava”, Pölönen varoittaa.
Inhimillisen hinnan lisäksi nuorten eläköitymisten taloudellista hintaa kasvattaa se, että työkyvyttömyyseläkettä maksetaan niin pitkään, aina alimpaan vanhuuseläkeikään asti.
Tilanteen taustalla oleviin syihin tulisi löytää keinoja puuttua, jotta työeläkepolitiikka saavuttaisi tärkeimmät tavoitteensa: eläkkeiden riittävyyden ja kattavuuden sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden.
Mielenterveysongelmista on tullut uusi kansantauti
Mielenterveysstigman väheneminen on Pölösen mielestä positiivinen asia, sillä ilmiön myötä mielenterveyden haasteisiin haetaan aiempaa helpommin apua.
”Mielenterveyspalveluiden saatavuudesta tulisi huolehtia, koska niiden ansiosta ihmisiä voidaan auttaa pysymään työelämässä. Nuorilla on paljon haasteita, mutta eri asia on, pääsevätkö he tarvitsemiensa palveluiden piiriin.”
Palveluista huolehtimisen lisäksi Pölönen pohtii muita keinoja nuorten auttamiseksi.
”Olisiko nuorille apua kokeneemmasta mentorista työpaikalla? Voisiko virkaiältään vanhempi mentori tukea nuoria työpaikoilla ja auttaa reagoimaan mahdollisiin ongelmiin ajoissa ja siten vähentää sairauspoissaoloja ja eläköitymistä? Perusasiat on saatava kuntoon, sillä nuorten toiveet esimerkiksi hyvään johtamiseen liittyen eivät ole sinänsä mitenkään ylimitoitettuja.”
Pölösen mukaan nuorten työelämähuolia voisi osaltaan hälventää myös julkisen keskustelun kautta.
”Työelämään siirtyminen pelottaa nuoria. Olisi hyvä huolehtia siitä, ettei työelämästä maalata perusteettomia kauhukuvia julkisuudessa.”
Laadukas ikäjohtaminen ei merkitse Pölösen mukaan ainoastaan konkarien tai nuorten huomioimista, vaan se on kaikenikäisten onnistunutta johtamista.
”Kaikilla ihmisillä ja ikäryhmillä on vahvuuksia ja heikkouksia. Kyse on vain siitä, miten kunkin vahvuudet saadaan käyttöön. Olisi huolehdittava esimerkiksi siitä, että ihmiset pystyisivät tekemään mahdollisuuksien mukaan jotain työtä, vaikka mukautetulla toimenkuvalla.”
Apua tilanteeseen tarvitaan myös julkiselta vallalta
Eläkejärjestelmän rahoituksen pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseksi tarvitaan Pölösen mukaan konkreettisia ratkaisuja sekä erityisesti opiskelu- ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
”Syntyvyyttä tuskin saadaan käännettyä ylöspäin, sillä kyseessä on globaali länsimainen kehityskulku. Maahanmuutto voisi avittaa eläkejärjestelmää ja hyvinvointiyhteiskuntaa. Ilman opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa tekevät käsiparit loppuvat Suomesta kesken.”
Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja työeläkejärjestelmää haastavat erityisesti työikäisen väestön väheneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen.
”Ongelmien ratkaisemisen kannalta avainasemassa ovat työllisyyden parantaminen, työurien pidentäminen sekä vakavaraisuussääntelyn kehittäminen eläkevarojen parhaan pitkän aikavälin sijoitustuoton mahdollistamiseksi”, Pölönen tiivistää.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Kilpailu on yksi hajautetun eläkejärjestelmän hyödyistä, muttei ainoa
Miten Ruotsin eläkemalli voisi soveltua Suomeen? Ruotsissa voi osittain itse päättää eläkemaksujensa sijoittamisesta
”Bussilastillinen nuoria jää työkyvyttömyyseläkkeelle joka viikko” – myös alhainen syntyvyys haastaa Suomen eläkejärjestelmää
Tela: Suomalaisten työeläkevarat jatkoivat kasvuaan 10 miljardilla – kasvu erityisesti listattujen osakkeiden ansiota
