Danske Bank teki tiukan päätöksen öljy- ja kaasualasta: ”Ilmasto sekä talous ratkaisivat”

Vaikka öljy- ja kaasuyhtiöt eivät ole kovin iso osa Dansken yritysrahoituskannasta, niin kyse ei ollut kuitenkaan ihan pienestä liiketoiminnasta, josta olimme luopumassa, sanoo Samu Slotte. Kuva: Teppo Kuittinen
  • Danske Bank on ensimmäisenä isona pankkina maailmassa päättänyt lakata rahoittamasta öljyn ja kaasun etsintä- ja tuotantoyhtiöitä, jotka suunnittelevat tuotannon laajentamista uusille kentille.
  • Pankki on saanut päätöksestään myös runsaasti kansainvälistä huomiota.
  • Finanssiala ry:n juttusarjassa esittelemme jäsenyhtiöidemme konkreettisia toimia vihreän siirtymän edistämisessä.

Danske Bank toimii Pohjoismaissa, ja käytännössä kyse oli ennen kaikkea norjalaisten öljy- ja kaasuyhtiöiden rahoituksesta. Muissa Pohjoismaissa öljyn sekä kaasun etsintää ja porausta ei ole samassa mittakaavassa.

Kestävästä rahoituksesta koko Danske Bank -konsernissa vastaava suomalainen Samu Slotte kertoo, että päätös ei ollut helppo.

“Sitä pohdittiin pitkään monelta eri kantilta. Vaikka öljy- ja kaasuyhtiöt eivät ole kovin iso osa Dansken yritysrahoituskannasta, niin kyse ei ollut kuitenkaan ihan pienestä liiketoiminnasta, josta olimme luopumassa.”

Danske Bank joutui miettimään pitkään, mikä olisi oikea kriteeri rajata rahoitusta. Lopulta pankki päätyi käyttämään kansainvälisen energiajärjestö IEA:n skenaariota.

Skenaariossa uusia öljyn- ja kaasuntuotannon hankkeita ei tulisi enää käynnistää, vaan tuotannon nykyisiltä öljy- ja kaasukentiltä tulisi riittää ihmiskunnan tarpeisiin, jotta ilmaston lämpenemistä saadaan hillittyä.

Danske Bank linjasi vuoden 2023 alussa, että se ei rahoita etsintä- ja tuotantoyhtiöitä, jotka laajentavat öljyn- ja kaasuntuotantoa uusille kentille. Norjalaisista öljy- ja kaasuyhtiöistä kaikilla on suunnitteilla uutta tuotantoa, joten käytännössä Danske Bank poistuu kokonaan toimialan tämän osan rahoituksesta.

“Toki olemassa olevat lainat jatkuvat niiden sopimuskauden loppuun. Meillä päättyvät viimeiset lainat heille tämän vuosikymmenen aikana”, Slotte toteaa.

Danske Bank pohti jo etukäteen myös sitä, miten pankin päätös vaikuttaa sen tavoitteisiin lisätä ilmastoystävällisen energiantuotannon rahoittamista.

“Monella öljy- ja kaasuyhtiöiden osakkeita omistavalla yrityksellä on suunnitteilla uutta ilmastoystävällistä energiantuotantoa, ja toivomme ettei päätöksemme vaikuta mahdollisuuksiimme rahoittaa tätä vihreää energiabisnestä”, Slotte sanoo.

Ilmaston kannalta Danske Bankin linjaus oli selkeästi myönteinen, mutta myös pankin riskienhallinnan näkökulmasta rohkea linjaus on perusteltu.

Slotte muistuttaa, että jollain aikavälillä moni pankki tulee todennäköisesti lopettamaan öljyn- ja kaasuntuotannon rahoittamisen. Pankkien näkökulmasta tähän liittyy jälleenrahoitusriski.

“Rahoituksen saatavuuden vähentyessä olemassa olevien pankkien voi olla vaikeaa irtaantua öljy- ja kaasuyhtiöistä itse valitsemanaan ajankohtana. Kukaan ei halua varmaankaan jäädä viimeisenä rahoittajana jäljelle.”

Jos öljy- tai kaasuyhtiön tarvitsisi jälleenrahoittaa esimerkiksi miljardi euroa erääntyvää rahoitusta ja yhtiö toivoisi, että heidän nykyiset viisi pankkia jatkaisivat saman suuruisilla 200 miljoonan euron lainaosuuksilla kuin aikaisemmin, niin mitä sitten, jos jäljellä on enää neljä halukasta pankkia?

Jotta yksi nykyisistä pankeista voi irrottautua rahoituksesta, tulee joko muiden nykyisten pankkien lisätä lainaosuuksiaan tai jonkun uuden pankin astuttava tilalle. Velkapääomamarkkinat ovat kuitenkin rajalliset ja on epävarmaa, kuinka pitkälle tulevaisuuteen pankit ovat valmiita rahoittamaan tuotantoaan laajentavia yhtiöitä.

Dubain ilmastokokouksen päätöslauselmaan kirjattiin ensimmäistä kertaa, että kaikkia maailman valtioita kehotetaan siirtymään pois fossiilista polttoaineista. Slotten mukaan äskettäisen ilmastokokouksen uusi linja korosti entisestään riskejä, joita liittyy öljy- ja kaasuyhtiöiden rahoittamiseen.

“Nyt yhdenkään valtion ei ole yhtä perusteltua lisätä ainakaan merkittävästi öljyn- tai kaasuntuotantoaan, kun valtiot ovat yhdessä sitoutuneet vähentämään tuotantoa.”

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan

VAIKUTTAMINEN

Pirita Ruokonen

Yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö