Pääomasijoittajat edistävät innovaatioita ja tuottavat sitä kautta kasvua, työpaikkoja ja verotuloja. Valtaosa startup- ja kasvuyrityksiin sijoitetuista varoista on lähtöisin työeläkeyhtiöistä. Suomi tarvitsee kunnianhimoisia yrittäjiä ja innovoijia. Ne puolestaan tarvitsevat rahoitusta. Pääomasijoittajat ry ja Finanssiala ry järjestivät tiistaina 29.5. kansanedustajille tilaisuuden, jossa käytiin läpi, miten startup- ja kasvuyritykset luovat parhaiten työpaikkoja ja hyvinvointia.
”Pääomasijoittaja on aina väliaikainen omistaja. Sijoituksen tähtäimenä on, että vajaan vuosikymmenen kuluttua yritys myydään. Tarkoitus on yleensä rahoittaa yhtä kehitysvaihetta”, selittää Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta.
Tilaisuudessa puhunut Santavirta kiittelee hallitusneuvottelijoita siitä, että tuleva hallitus aikoo panostaa tutkimukseen. Tutkimus sekä oppilaitoksissa että erilaisissa ajatuspajoissa tuottaa innovaatioita, joiden siirtäminen yritysideoiksi vaatii usein sekä varhaisen että myöhemmän vaiheen rahoitusta. Tässä vaiheessa pääomasijoitusrahastot astuvat kehiin.
”Ilman rahoitusta innovaatiot saattavat jäädä tutkijoiden ja keksijöiden laatikoihin. Toisaalta jo olemassa olevat yritykset kaipaavat usein isoja uudistuksia, joihin taas tarvitaan rahaa. Pääomasijoittajien tehtävä on edistää innovaatiomaailmaa ja laittaa luutuneet yritysrakenteet uusiksi.”
Myös pankit rahoittavat kasvuyrityksiä. Samaisessa tilaisuudessa puhunut Nordean kasvuyrityspankin johtaja Vesa Riihimäki kertoo, että kasvuyrityspankki-yksiköllä on Suomessa jo 2500 asiakasyritystä.
Riihimäki painottaa, että Nordean kasvuyrityspankin luottosalkku on Nordean taseessa ja Nordealla on sitä vastaavaa vakavaraisuutta.
”Kasvuyritysten rahoittaminen toimii siis kaikkien regulaatioiden mukaisesti.”
OP Varainhoidon johtajan Erkko Ryynäsen mukaan pankki haluaa tarjota vähittäisasiakkailleen samat sijoitusmahdollisuudet kuin institutionaalisilla sijoittajilla. Tarkoitus olisi mobilisoida kotitalouksien varallisuutta muuallekin kuin pörssiyrityksiin.
”Sijoittajakysyntä osakkeille, riskipitoisille tuotteille ja rahastoille säilyy samana. Kysymys on, miten kysyntä saadaan kanavoitua kotimaisille markkinoille.”
Suomen lainsäädäntöympäristö on Santavirran mukaan kasvurahoitukselle hyvä ja kilpailukykyinen. Myös viranomaisyhteistyö on Suomessa mutkattomampaa ja vähemmän byrokraattista kuin monissa muussa maassa. Verotuksessa on kuitenkin ongelmia.
”Kotimaiset yleishyödylliset säätiöt joutuvat nykyisin verolle, jos ne sijoittavat kotimaisiin kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomasijoitusrahastoihin ja saavat tuottoa – ulkomaisiin pääomasijoitusrahastoihin sijoittamalla veroja ei peritä. Blokkaamme siis kotimaista rahaa omilta kasvuyhtiöiltämme”, Santavirta toteaa.
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi muistuttaa, että Suomi on kansainvälisten sijoittajien näkökulmasta kaukana ja reuna-aluetta. Tämä tarkoittaa, että saadakseen pääomasijoituksia, suomalaiset yritykset joutuvat tekemään enemmän töitä herättääkseen sijoittajien kiinnostuksen kuin pariisilainen tai frankfurtilainen yritys.
Suomalaisten pk-yritysten rahoitustilanne on Kaupin mukaan hyvällä tolalla siitä huolimatta. ”Suomalainen finanssiala on kykenevä hoitamaan pk-yritysten rahoitusta hyvin eikä luottojen saatavuudesta ole pulaa.”