- Finanssiala ry on julkaissut selvityksen työeläkejärjestelmään kohdistuvista riskeistä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
- Tarkasteltavat riskit ovat sekä yhteiskunnasta johtuvia, kuten inflaatio tai työttömyys, että eläkejärjestelmän itsensä vaikutettavissa olevia, kuten sijoitustoiminta.
- Erilaisia riskejä tarkastellaan sekä erikseen että yhdessä.
- Eläkejärjestelmää ei tarkastella selvityksessä yksinään, vaan järjestelmää peilataan myös ulkopuolisiin voimiin, kuten sääntelyyn.
Finanssiala ry:n tilaaman selvityksen on tehnyt Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja filosofian tohtori Jukka Rantala. Selvitys kartoittaa yksityissektorin eläkejärjestelmän riskejä; millä mekanismeilla niitä kannetaan, miten merkittäviä ne ovat ja miten ne jakautuvat. Selvityksen ensisijaiset kohderyhmät ovat työeläkejärjestelmän päättäjät ja työeläkealalla toimivat asiantuntijat.
Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että minkään tarkastellun riskin toteutumisella ei ole sanottavaa vaikutusta maksussa oleviin tai alkaviin eläkkeisiin lyhyellä aikavälillä, ja monen vaikutus jää vähäiseksi myös keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kuitenkin esimerkiksi ansiotasoon ja sijoitustuottoihin liittyvien riskien vaikutukset voivat olla suuria sekä keskipitkällä että pitkällä aikavälillä.
Selvitys arvioi riskien vaikutusta sekä eläkkeiden tasoon että työntekijöiden, työnantajien ja yrittäjien maksamiin eläkemaksuihin.
”Työeläkejärjestelmän riskit ovat usein keskusteluissa, ja nyt niistä on myös kattava selvitys. Erityisen ajankohtaiseksi teeman tekee parhaillaan käynnissä olevat pohdinnat työeläkkeiden rahoituksen tulevaisuudesta”, sanoo Finanssiala ry:n työeläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela.
Esimerkiksi työllisyyden vaikutus on sekä eläkkeisiin että maksuihin molemmilla aikaväleillä korkeintaan kohtalainen. Sen sijaan sijoitusriskin vaikutus eläkemaksuun on keskipitkälläkin aikavälillä suuri ja pitkällä aikavälillä erittäin suuri.
Sijoitusriskillä tarkoitetaan, että tavoiteltua tuottoa ei saavuteta ja sijoitus voi tuottaa jopa tappiota. Sijoitusriskin vaikutus on merkittävä, mutta sijoitusriski vaikuttaa myös tuottoon: suurempien tuottojen tavoittelu edellyttää suurempaa riskinottoa.
”Sijoitusriski on mielenkiintoinen tarkasteltava, sillä riskin minimointi lyhyellä aikavälillä saattaa alentaa tuottoja merkittävästi pitkällä aikavälillä. Toisaalta lyhyenkin aikavälin notkahduksella voi olla suuri vaikutus näkymiin työeläkejärjestelmän rahoituksellisesta kestävyydestä”, Kuusela muistuttaa.
Selvitys tarkastelee riskejä sekä erillisinä että yhdessä. Esimerkiksi ansiotason hitaan kasvun, matalan työllisyyden ja sijoitusten matalan tuoton yhtäaikaisella toteutumisella olisi suuremmat eläke- ja maksutasovaikutukset kuin yhdelläkään riskillä erikseen.
Toimivakin Kone kaipaa huoltoa
Selvityksessä työeläkejärjestelmää tarkastellaan abstraktiona ja siitä käytetään nimitystä Kone. Kone koostuu työeläkejärjestelmästä ja sitä koskevista säädöksistä, joissa määrätään eläke-etuuksista, vakuuttamisesta, rahoituksesta, vakuutetun informoinnista, eläkelaitosten toiminnasta ja valvonnasta, muutoksenhausta ja niin edelleen.
”Kohtalokkaalta kalskahtava nimitys on varsin havainnollinen. Se kattaa pelkkää eläkejärjestelmä-termiä paremmin järjestelmään vaikuttavat ulkopuoliset voimat”, Kuusela selittää.
Nimitys mahdollistaa myös analogiat. ”Koneen moitteeton toiminta vaatii kunnossapitoa. Se sisältää ympäristön havainnointia, Koneen tarkkailua, huoltamista, ohjaamista, säätämistä ja aika ajoin uudistamistakin. Kunnossapito on lähtökohtaisesti koko yhteiskunnan asia, mutta erityisessä vastuussa siitä ovat tahot, joista voi käyttää nimitystä koneenhoitajat. Yksittäisiä eläkelaitoksia voi luonnehtia Koneen rinnakkaismoottoreiksi: jos yksi niistä sammuu, muut jatkavat”, selvityksessä maalaillaan.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Jokainen kerryttää itselleen työeläkettä, ja kansaneläkkeen rooli on vain täydentää tätä
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?
Hallitus osoitti kriisitietoisuutta, mutta romutti vapaaehtoisen eläkevakuutuksen
Väestönkasvun käännös eksponentiaaliseen laskuun näkyy myös eläkejärjestelmässä