Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen ja Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen ovat yhtä mieltä siitä, että julkisen ja yksityisen eläkejärjestelmän yhdistämisvalmistelu on edennyt hyvin. Selvitystyössä on edessä vielä lukemattomia yksityiskohtia ja laskettavaa riittää. Eläkejohtajien mukaan yksi merkittävä haaste on vaatimus, että työeläkemaksut tai julkisen ja yksityisen puolen kustannukset eivät saa nousta.
”Onnistunut yhdistyminen tekisi eläkejärjestelmästä tehokkaamman ja vakaamman. Yhdistyneenä eläkejärjestelmä pystyisi esimerkiksi kestämään paremmin suhdannevaihteluita”, Kevan Kietäväinen summaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö perusti loppukesästä työryhmän valmistelemaan ehdotusta kunnallisen eläkejärjestelmän ja yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän yhdistämisestä. Työryhmän toimikausi on vuoden 2021 loppuun asti, ja työn pohjana on alkuvuodesta valmistunut selvitys eläkejärjestelmien erillisyydestä.
”Alun perin koko eläkeuudistus perustui vuoden 2014 eläkesopimukseen, ja myös soteuudistus vaikutti suunnitelmaan. Nyt uudistusta kuitenkin valmistellaan riippumatta sotesuunnitelmista”, Kietäväinen sanoo.
Käytännössä työeläkejärjestelmien yhdistäminen tarkoittaisi, että kunnalliset eläkkeet siirtyvät pääosin työntekijän eläkelain, TyEL:n, piiriin ja niitä hoitavasta Kevasta tulee työeläkeyhtiö. TyEL-järjestelmää kalliimmat vanhat etuudet jäisivät julkis-Kevaan.
Kansainvälisissä vertailuissa suomalainen yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä on saanut paljon kiitosta.
”34 maan vertailussa Suomen järjestelmä valittiin kolmanneksi parhaaksi. Suomi sai jo viidennen kerran peräkkäin parhaat arviot eläkejärjestelmän luotettavuudesta ja läpinäkyvyydestä”, Ilmarisen Pölönen muistuttaa.
Eläkejärjestelmä toimii pitkällä aikavälillä. Tästä syystä uudistuskaan ei tapahtuisi hetkessä. Suunnitelman mukaan TyEL-Kevan esiyhtiö perustettaisiin vuonna 2023, ja sen TyEL-vakuuttamien alkaisi vuonna 2027.
”Eläkealalla kaikki pitää miettiä vuosikymmeniä eteenpäin”, Pölönen summaa.
Työkyky kasvuun
Yksi eläkejärjestelmän ongelmista on suomalaisten heikentynyt työkyky. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi viime vuonna kasvuun monen vuoden laskun jälkeen. Julkisella puolella työkyvyttömyysriskin hallinta on viime keväänä säädetty lailla Kevan tehtäväksi.
”Yksityisellä puolella työkyvyttömyysriskin hallintaa ei ole säännelty lailla, vaikka se on keskeinen osa eläkeyhtiön tehtävää. Tämä on selkeä puute ja työkyvyttömyysriskin hallinta tulisi lailla säätää myös yksityisten työeläkeyhtiöiden tehtäväksi”, Pölönen toteaa.
Pölönen muistuttaa, että työkyvyttömyyden ehkäisy hyödyttää kaikkia: työntekijää, työnantajaa ja koko yhteiskuntaa. Työhyvinvoinnin kohentamista varten eläkeyhtiöt keräävät yrityksiltä 0,03 prosenttia palkkasummasta osana työnantajan työeläkemaksua. Vuonna 2018 summa oli vajaat 18 miljoonaa euroa. Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset olivat viime vuonna lähes 2,5 miljardia euroa. Työkykytoimintaan ei käytetä eläkkeisiin tarkoitettuja varoja.
”Tämä osa jaetaan yrityksille takaisin työhyvinvointitukena, ja yritysten tulee panostaa vähintään sama summa itse”, Pölönen sanoo.