Eläketurvakeskuksen (ETK) toimitusjohtaja Mikko Kautto erittelee kolumnissaan koronaviruksen vaikutuksia työeläkejärjestelmään . Hän toteaa, että nyt kriisin ollessa päällä kritiikkiä järjestelmän ylisuurista puskureista ei kuulu. Koronan järjestelmälle aiheuttama rahoitusvaje on silti otettava erittäin vakavasti. Eläkejärjestelmä kohtaa kriisin hyvin valmistautuneena.
Yrityksille annettiin heti helpotuksia eläkemaksuihin – vyötä kiristetään myöhemmin
Maan hallitus on päättänyt työmarkkinajärjestöjen esityksen mukaisesti alentaa yksityisen sektorin työnantajan työeläkemaksua 2,6 prosenttiyksiköllä vuoden loppuun saakka. Maksun alentamiseen käytetään työeläkejärjestelmän EMU-puskuria, joka on tällä hetkellä noin 7 miljardia euroa. Puskuri kartutetaan uudestaan korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022–2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan. Lisäksi työnantajien eläkeyhtiöille maksamia maksuja lykätään kolmella kuukaudella. Kirjoituksessaan Kautto suhteuttaa toimen mittaluokkaa: ”Jos oletetaan vain pieni pudotus taloudessa, TyEL:n palkkasumma olisi tänä vuonna noin 60 miljardia euroa vuodessa; kuukaudessa karkeasti noin viisi miljardia. Nykyisellä maksuprosentilla tästä saatava maksutulo olisi noin 15 miljardia euroa vuodessa, kuukaudessa noin 1,2 miljardia. Jos muutos tulisi voimaan kesäkuusta, maksutulon vaje tälle vuodelle olisi laskennallisesti noin 910 miljoonaa euroa. Se on noin kuusi prosenttia koko vuoden maksutulosta (jos viisi kuukautta on ilman alea)”, Kautto kirjoittaa. Tämän hetken tietojen mukaan maksumuutos tulee käyttöön viimeistään kesäkuun alussa, kenties jo nopeamminkin. Kauton mukaan eläkkeensaaja on toimeentulon jatkuvuutta ajatellen hyvässä suojassa. Työeläkkeiden maksaminen ei ole nyt uhattuna. ”Työeläkelaitoksissa on kuitenkin huolehdittava likviditeetistä. Maksutulon muutokset ja vakavaraisuutta uhkaavat vaikutukset on hallittava tavalla tai toisella” Kautto kirjoittaa. ”Kriisin alkaessa työeläkevakuuttajat ovat hyvässä kunnossa aikaisemman varautumisen ja puskureiden takia. Riskienhallinnan ansiosta nyt ei ole akuuttia hätää. Muutokset maksutulossa ja sijoituspuolella ovat kuitenkin todellisia ja tuntuvat jo tällä hetkellä. Ne vaativat myös valpasta seurantaa ja varautumista pahempaan.”