Nuorten etujärjestöjen yhteydenpito menneiden eläkeneuvottelujen yhteydessä oli voimakkainta palkansaajaliikkeen ja erityisesti SAK:n kanssa. Nuorten ääneen lausutut tavoitteet toteutuivat uudistuksessa erittäin hyvin. Tiedot selviävät tänä keväänä julkaistusta julkisoikeuden pro gradu -tutkielmasta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten nuorten etujärjestöt saivat ääntään kuuluville tuoreinta eläkeuudistusta tehdessä.
”Nuorten tavoitteet eivät olleet uniikkeja. He olivat poimineet eläkekeskustelun kentältä eri osapuolten kantoja, koonneet niistä oman kokoelmansa ja alkoivat sitten kaupata näkemyksiä takaisin eläkeneuvottelijoille”, kertoo pro gradu -tutkimuksen Tampereen yliopistoon tehnyt Finanssiala ry:n asiantuntija Jussi Karhunen.
Etelärantaan ei uskaltauduttu usein
Työmarkkinajärjestöistä SAK oli aktiivisin vuoropuhelun kävijä nuorten etujärjestöjen kanssa. Silloinen puheenjohtaja Lauri Lyly oli aloitteellisena nuorten etujärjestöjen saamisessa osaksi eläkekeskustelua ja SAK:n rinnalle tavoitteineen.
”SAK:n ja palkansaajaliikkeen kannat vaikuttivat voimakkaasti nuorten yhteisiin kantoihin, mutta identtiset ne eivät olleet. Yksi nuorten merkittävimmistä tavoitteista, eli eläkeiän nosto, oli työnantajapuolen tavoite”, Karhunen kertoo.
Nuoret eivät pitäneet eläkeneuvottelujen aikaan läheskään yhtä paljon yhteyttä työnantajaleiriin, vaan pitivät yhteyttä SAK:n, Akavan ja STTK:n kanssa. Tiuhimpana aikana nuoret tapasivat SAK:ta peräti muutaman viikon välein. ETK:n asiantuntemusta nuoret käyttivät tavoitteidensa realistisuuden arvioinnissa.
Nuoret toimivat vaikeiden päätösten katalyyttina
Nuorten etujärjestöt saivat yllättävän paljon ääntään kuuluville eläkeuudistusta tehdessä.
”Nuorten roolia voi verrata oopperan taustakuoroon, joka ei missään nimessä laula pääosaa, vaan täydentää kokonaisuutta”, Karhunen kuvailee.
Eläkeuudistuksessa sekä nostettiin eläkeikää, että sidottiin eläkeikä eliniän odotteeseen. Ne olivat työntekijöille vaikeita päätöksiä. Nuorten kannatus helpotti vaikeiden päätösten tekoa.
”Eläkelainsäädännön teko poikkeaa monella tavalla muiden lakien teosta, kun ministeriön lainvalmisteluvaiheessa kaikki ratkaisut on jo tehty. Järjestelmän legitimiteettiä lisäisi se, että hallitus määräisi työmarkkinajärjestöt kuulemaan sidosryhmiä ennen varsinaisia neuvotteluja. Nyt kuulemisvelvoitetta ei ole”, Karhunen ehdottaa. Järjestely säilyttäisi itse neuvotteluosapuolet entisenlaisina.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitkä olivat syntyneen eläkeratkaisun tärkeimmät ratkaisun avaimet.
Pro gradu -tutkielma Eläkeuudistus 2017: Kuiskatenko kuului nuorten ääni?