- Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa.
- Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan.
- Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan.
Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.
Kelan entinen pääjohtaja ja sosiaalipolitiikan dosentti Elli Aaltonen vastustaa omaisuuden huomioimista vanhushoivan maksuissa. Aaltonen otti asiaan kantaa Finanssiala ry:n webinaarissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi vastikään selvityksen, jossa laskettiin, paljonko hoivaan saataisiin lisää asiakasmaksuja, mikäli varallisuus toimisi maksuperusteena nykyistä laajemmin. Tällä hetkellä hoivamaksuissa huomioidaan vain omaisuuden tuottoja – eli esimerkiksi osinkotuloja, vuokratuloja ja myyntivoittoja.
”Muutos heikentäisi pidemmällä aikavälillä parempituloisten verojenmaksuhalukkuutta”, Aaltonen toteaa. Suurin osa iäkkäiden varallisuudesta on kiinni omassa asunnossa, josta varallisuuden irrottaminen on vaikeaa. THL:n tuore selvitys jätti selvityksessään niin ikään oman asunnon laskelmien ulkopuolelle.
Varallisuus on monessa tapauksessa peräisin suuremmista tuloista työuran aikana. ”Suurista tuloista on aikanaan maksettu isot verot. Onko siten kohtuullista, että myös varallisuus otettaisiin palveluhinnoittelussa huomioon?” Aaltonen kysyy. Isoista tuloista on kertynyt todennäköisesti suuri eläke. Siitä 85 prosenttia voidaan jo nyt pidättää hoivamaksuihin.
Aaltonen näkee myös muita ongelmia varallisuuden huomioinnissa hoivamaksujen määrityksessä: varakkaat siirtyisivät todennäköisesti nykyistä enemmän yksityisiin asumisyksiköihin, mikä lisäisi niin sanotun kahden kerroksen väen syntymistä Suomeen. Hän näkee myös heikentävän vaikutuksen kansalaisten säästämis- ja sijoittamisintoon.
”Varallisuuden huomioimisen sijaan pitäisi mahdollistaa entistä paremmin iäkkäiden omien palvelujen ostoa”, Aaltonen toteaa. Ratkaisuiksi hän esittää palvelusetelien ja kotitalousvähennyksen kehittämisen edelleen julkisten palvelujen kylkeen. Myös järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien palveluja vanhuksille julkisessa palveluyksikössä pitäisi mahdollistaa nykyistä paremmin.
FA:n Arno Ahosniemi allekirjoittaa Aaltosen näkemykset
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa Elli Aaltosen esittämiä näkemyksiä.
”On selvää, että varallisuutta järjesteltäisiin nykyistä enemmän lasten nimiin tai muutoin hoivamaksujen ulottumattomiin, jos varallisuus vaikuttaisi hoivamaksuihin. Ikääntyneille täytyy luoda selvä kannuste käyttää omaa rahaa vapaaehtoisesti olojensa parantamiseen. Se ei onnistu, jos ei ole selvää, mitä julkinen puoli tarjoaa”, Ahosniemi linjaa.
Nykyistä paremmasta selvyydestä hoivapalvelujen sisällöstä hyötyisivät kaikki. Kansalaiset pystyisivät varautumaan henkisesti ja rahallisesti vanhuuden päiviin. Myös yhteiskunnan maksamien kustannusten puolesta selvempi määrittely helpottaisi kulujen arviointia.
Katso tallenne FA:n webinaarista
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla
Kaikki kädet nousivat, kun FA kysyi sote-poliitikoilta, pitäisikö vanhushoiva määritellä tarkemmin
On uskallettava päättää, millaista hoivaa vanhana Suomessa saa
Omaisuutta ei pidä pakkolunastaa vanhushoivaan – mutta kukaan ei maksa sellaisesta, minkä saa maksuttakin
