Esitys EU-tason yritysvastuusääntelystä on kannatettava, mutta vaatii merkittäviä parannuksia

Kuva: Roman Yanushevsky/Shutterstock
  • Finanssiala ry (FA) kannattaa EU-tason ratkaisua yritysvastuusääntelystä ja tukee komission tavoitteita direktiiviesityksen taustalla.
  • Esityksen laatua, ennakoitavuutta ja suhteellisuutta tulee parantaa. Epäselvyys lisää yritysten riskejä ja kustannuksia tuottamatta toivottuja tuloksia.
  • FA pitää tärkeänä, että alan erityispiirteitä on otettu direktiiviehdotuksessa huomioon ja että ne säilytetään esityksessä, mutta kirjaukset eivät ole vielä riittäviä.

Finanssiala on sitoutunut vastuulliseen liiketoimintaan ja kannattaa EU-tason ratkaisua säätää yritysten huolellisuusvelvoitteesta. Sääntelyssä määritellään mm. asianmukaiset toimintatavat haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi yritysten toiminnassa ja arvoketjuissa. Direktiiviesityksen laatua tulee kuitenkin merkittävästi parantaa.

On tärkeää, että komission esityksessä otetaan huomioon finanssialan erityispiirteet ja että alaa koskevat poikkeukset säilyvät esityksessä. Direktiiviesityksestä tehty vaikutusarvio ei kuvaa vaikutuksia finanssialaan. Esitystä tulisikin tältä osin selventää.  

”Finanssialan suurimmat vaikutukset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön ovat välillisiä, ja syntyvät asiakkaiden toiminnasta. On tärkeää, että huolellisuusvelvoitetta ei säädetä alan toimintoihin, joissa vaikutusten syntymiseen ei voida käytännössä vaikuttaa”, huomauttaa Finanssiala ry:n (FA) kestävän rahoituksen asiantuntija Venla Voutilainen.

FA:n mielestä huolellisuusvelvoitetta ei tulisi säätää finanssialan toimijoiden keskinäisiin liikesuhteisiin eikä sopimuspakon alaisiin palveluihin, kuten eläke- ja liikennevakuutuksiin. Direktiivin soveltaminen sijoitustoimintaan on myös ongelmallista, sillä vastuu yhtiöiden operatiivisesta toiminnasta ja siihen liittyvistä päätöksistä kuuluu johdolle, ei omistajille.

”Finanssialan suurimmat vaikutukset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön ovat välillisiä, ja syntyvät asiakkaiden toiminnasta. On tärkeää, että huolellisuusvelvoitetta ei säädetä alan toimintoihin, joissa vaikutusten syntymiseen ei voida käytännössä vaikuttaa.”

VENLA VOUTILAINEN, kestävän rahoituksen asiantuntija

Erityistä huolta alalla aiheuttaa direktiivissä säädetty vahingonkorvausvastuu. Tätä koskevat kirjaukset rikkovat vahingonkorvauksen perusperiaatteita, kuten syy- ja seuraussuhdetta vahingon ja toiminnan välillä. Myös valtioneuvostossa ja eduskunnassa on kiinnitetty huomiota vahingonkorvausta koskevien kirjauksien keskeneräisyyteen. Direktiivistä puuttuu esimerkiksi kokonaan vahingon määritelmä, kuka korvausta voi hakea, miten vahinkoa ja sopivaa korvaussummaa arvioidaan ja miten vahingonkorvaukset jaetaan vahinkoa kärsineiden kesken. 

”Kirjaukset ovat niin keskeneräisiä, että ne tulisi poistaa direktiivistä ja valmistella tarvittaessa kokonaan uudelleen. Nykymuodossaan ne aiheuttaisivat täysin ennakoimattoman riskin yrityksille ja tekisivät direktiiviin liittyvistä vastuista vakuutuskelvottomia”, Voutilainen sanoo. “On myös kyseenalaista, parantaisiko näin epäselvä korvausvastuu vahinkoja kärsineiden ihmisten asemaa.”

On olennaista, että ehdotukseen sisältyvät epäselvyydet ratkaistaan, jotta finanssialan yhtiöt eivät arvioisi seuraamusten riskiä tarpeettoman suureksi. Tämä huonontaisi rahoitus- ja vakuutuspalveluiden saatavuutta, mutta ei kuitenkaan auttaisi ehkäisemään haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia.

”On tärkeää, että sääntely huolellisuusvelvoitteesta on yksiselitteistä, realistista ja ennakoitavaa. Näin varmistetaan yrityksille tasavertaiset kilpailuolosuhteet ja selkeä toimintaympäristö”, Voutilainen summaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan