- Teknologia, erityisesti tekoäly, on auttanut nostamaan estettyjen ja palautettujen maksujen osuuden yli puoleen kaikista huijauksista. Myös eri toimijoiden sujuvaa tiedonkulkua ja yhteistyötä tarvitaan huijausten torjumiseksi.
- Teknologinen kehitys helpottaa huijausten torjuntaa, mutta ihmisen pitkälle kehittynyttä asiantuntemusta tarvitaan edelleen. Petollisten maksujen määrä on koko maksuliikkeen volyymiin nähden edelleen erittäin pieni, mikä tuo vaikeuskerrointa huijausmaksujen löytämiseen.
- Vuoden 2025 huijausluvuissa on laskettu myös torjuntaprosentti kalasteluhuijausyrityksille: 13 000:n uhrin varat saatiin pelastettua lähes 17 000 tapauksesta.
Finanssiala ry:n (FA) Talouden pyöreän pöydän webinaarissa huijauksista ja niiden torjunnasta keskustelivat OP Pohjolan petostorjunnan asiantuntija Maija Ahonen, Keskusrikospoliisin ylitarkastaja Nora Siera sekä FA:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm. Linkki paneelikeskusteluun löytyy tämän uutisen lopusta.
Digihuijaukset ovat valitettavasti vakiinnuttaneet viime vuosina asemansa yhtenä elämän pysyvistä ilmiöistä kuoleman ja verojenmaksun rinnalla. Huijausten tehtailu on rikollisille jo tuottoisampaa kuin huumekauppa, ja tekoälyn tarjoamilla keinoilla tehdään entistä suurempia määriä entistä uskottavampia huijausyrityksiä.
Etenkin tietojenkalasteluhuijausten määrä on kasvanut. Kalasteluhuijausyrityksille on laskettu torjuntaprosentti, ja niistä onnistuttiin jo etukäteen pysäyttämään 76 prosenttia. Lähes 17 000 kalasteluhuijauksen kohteeksi joutuneesta ihmisestä noin 13 000:n varat saatiin pelastettua.
Vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata 148 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin summa oli 107,2 miljoonaa. Pankit estivät tai palauttivat huijauksista 75,5 miljoonaa euroa, eli yli puolet rikollisille matkalla olleista varoista, kun vielä vuonna 2024 vastaava osuus oli runsaat 40 prosenttia.
Vaikka huijausyritykset ovat lisääntyneet, myös torjunta on tehostunut
Teknologia auttoi osaltaan nostamaan estettyjen ja palautettujen maksujen osuuden yli puoleen huijauksista.
”Tekoäly ja muut järjestelmäavusteiset ratkaisut ovat auttaneet tehostamaan huijausten torjuntaa. Yhä kehittyneemmät järjestelmät auttavat havaitsemaan asioita, joita ihmissilmä ei ehdi huomata”, kertoi OP Pohjolan petostorjunnan asiantuntija Maija Ahonen.
Myös FA:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava Niko Saxholm muistutti, että vaikka myös huijarit hyödyntävät teknologian kehitystä, sen rooli on yhtä lailla tärkeä huijausten torjunnassa. Huijausten torjunta on pitkälle kehitettyä asiantuntemusta vaativaa työtä, eikä ammattitaitoisia torjuntatyön tekijöitä kasva joka oksalla. Ihmisten työpanos ei veny loputtomasti, sillä maksuja on valtavasti.
”Suomen Pankin tilastojen mukaan suomalaiset tekevät kuukaudessa 110 miljoonaa tilimaksua. Niistä pitäisi löytää huijatut tilimaksut, joita on muutamia tuhansia kuukaudessa. Heinäsuova on iso ja neulat hyvin pieniä. Estettyjen maksujen tarkistaminen on pitkälti manuaalista työtä, jota on saatu tarkemmaksi muun muassa tekoälyn avulla”, Saxholm totesi.
Jos syke nousee, pysähdy
Pankit ovat kehittäneet teknologisten ratkaisujen lisäksi myös muita keinoja rikollisuuden estämiseksi. Ahonen käytti esimerkkinä OP Pohjolan johdolla luotua yhteistyömallia, jossa pankit ilmoittavat havaitsemansa huijaussivustot OP Pohjolalle ja tämä välittää tiedot teleoperaattoreille. Operaattorit voivat verkoston ansiosta estää pääsyn huijaussivustoille minuuteissa aiempien päivien sijaan.
”Malli tehostaa huijaussivustojen estämistä. Huijareiden toiminta vaikeutuu, kun pelkkä huijauslinkin lähettäminen ei enää välttämättä riitä. Myös somejätit tulisi velvoittaa poistamaan huijareiden maksamat huijausmainokset alustoiltaan”, Ahonen totesi.
Verkostoyhteistyön tärkeyttä painotti myös Keskusrikospoliisin ylitarkastaja Nora Siera.
”Huijauksia ei torjuta yksittäisen organisaation voimin, vaan petostorjuntaan liittyvää viestintää ja tietojenvaihtoa tarvitaan poliisin, pankkien, teleoperaattorien ja Traficomin kaltaisten toimijoiden kesken.”
Kolmikko korosti, että jokaisen on syytä pysyä valppaana huijausten varalta. On tärkeää seurata aihetta koskevaa keskustelua ja uutisointia sekä jakaa tietoa lähipiirilleen. Hyvä nyrkkisääntö on, ettei kannata toimia salamana kenenkään tuntemattoman aloitteesta.
”Aina kun ’pankkina’ tai ’viranomaisena’ esiintyvä taho lähettää sykettä nostattavan viestin, kannattaa pitää pää kylmänä. On erittäin tärkeää, ettei mitään lähde tekemään suin päin”, Saxholm kiteytti.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
”Teknologia auttaa havaitsemaan asioita, joita ihmissilmä ei huomaa” – estettyjen ja palautettujen huijausmaksujen osuus nousi yli puoleen
Suomalaisilta yritettiin huijata 148 miljoonaa euroa vuonna 2025 – Pankit saivat estettyä tai palautettua yli puolet rikollisille menossa olleista maksuista
Yhdessä huijareita vastaan – pankit mukana etulinjassa
Turvallisemman digimaailman puolesta – Sira Nieminen liittyi vahvistamaan FA:n petostorjuntatyötä entisestään
