ETK:n tutkimus: Vanhempien elinikä vaikuttaa suomalaisten eläkepäätöksiin

Kuva: Shutterstock

Suomalaisten kiinnostus hakea osittaista vanhuuseläkettä on yhteydessä heidän vanhempiensa elinikään, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.
Suomalaiset siis näyttävät arvioivan omaa elinaikaansa vanhempiensa eliniän perusteella.
Mitä lyhyemmäksi henkilö arvioi oman elinikänsä, sitä todennäköisemmin hän hakee osittaista vanhuuseläkettä.
Linkki ETK:n tutkimukseen jutun lopussa.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen tuoma osittainen varhennettu vanhuuseläke on mahdollinen 61 vuotta täyttäville. ETK:n mukaan vuonna 2019 liki 14 prosenttia 61-vuotiaista miehistä haki osittaista vanhuuseläkettä. Naisilla vastaava osuus oli vajaat 9 prosenttia. Eläkkeestä voi nostaa varhennettuna joko puolet tai neljänneksen. Osittainen vanhuuseläke pienentää eläkkeen kokonaismäärää pysyvästi pidentyneen eläkkeen maksuajan takia.

Vanhempien eliniällä on suuri vaikutus suomalaisten arvioihin omasta eliniästään, ilmenee Eläketurvakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta. Jos ihmisen samaa sukupuolta oleva vanhempi on kuollut nuorena, on todennäköistä, että hän hakee osittaista varhennettua vanhuuseläkettä aktiivisemmin.

”Tutkimustulos on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Aikaisemmin ihmisten eläkepäätöksiä ei ole voitu linkittää rekisteritietoon vanhempien eliniästä”, toteaa tutkimuksen tehnyt ETK:n ekonomisti Satu Nivalainen tiedotteessa.

Osittaisen eläkkeen nostopäätökset vaikuttavat eläkejärjestelmään ja eläkkeiden maksamiseen tulevaisuudessa. Jos elinikänsä lyhyeksi arvioivat henkilöt säännönmukaisesti nostavat eläkettä aikaisemmin, eläkkeitä voidaan joutua maksamaan enemmän kuin rahoituslaskelmissa on arvioitu.