EU

EU kysyy vihdoin, mikä finanssisääntelyssä mättää

EU-komissio aikoo vihdoin tarkastella kriittisesti, mikä kaikki viime vuosina annetusta finanssisääntelystä toimii ja mikä ei. Komissio on julkaissut laajan kyselyn, jossa finanssiala voi kertoa sääntelyn päällekkäisyyksistä ja yhteisvaikutuksista. Kysely julkaistiin yhdessä komission pääomamarkkinaunionisuunnitelmien kanssa.

​Komission julkaisemassa kyselyssä finanssialaa pyydetään listaamaan säännöksiä, jotka

1) Haittaavat talouden ja rahoituksen kasvumahdollisuuksia
2) Aiheuttavat tarpeetonta taakkaa noudattajilleen ilman sanottavaa hyötyä
3) Ovat keskenään ristiriidassa tai ovat muuten päällekkäisiä
4) Aiheuttavat yhdessä ei-toivottuja vaikutuksia

Kysely koskee niin pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusalaa, arvopaperinvälitystä ja rahastoja kuin eläkeyhtiöitä – siis koko finanssialaa. EU:n finanssimarkkinakomissaari Jonathan Hillin mukaan alalle viime vuosina tuotuja säännöksiä tarkastellaan pääomamarkkinaunionin tavoitteiden saavuttamisen vuoksi. Sääntelyn keskeisten tavoitteiden on oltava tasapainossa – toisaalta on turvattava vakaus ja sijoittajansuoja, toisaalta on tuettava ja mahdollistettava rahoitustoiminnan uusi kasvu.

Suomalainen finanssiala toivottaa laajan tarkastelun erittäin tervetulleeksi.

”Meidän kantamme on ollut jo pitkään se, että pääomamarkkinaunionia ei voi rakentaa vain säätämällä uusia säädöksiä vanhojen päälle. On myös tarkasteltava kriittisesti vanhoja, ja katsottava, luovatko ne joitain esteitä pääomamarkkinaunionin tavoitteille”, Finanssialan Keskusliiton johtava lakimies Mari Pekonen-Ranta sanoo.

Pääomamarkkinaunionin tavoitteena on monipuolistaa Euroopan rahoituskanavia ja auttaa uusien toimijoiden tuloa rahoitusmarkkinoille. Taustalla vaikuttaa pyrkimys auttaa Euroopan taloutta uuteen nousuun.

”Viiden kuuden viime vuoden aikana olemme antaneet 40 erillistä, finanssialaa koskevaa lakiesitystä. Tuolloin ei ollut mahdollista tietää, millaiset keskinäisyhteydet noilla lakialoitteilla olisi. Meistä oli järkevää pyytää todisteita siitä, onko lainsäädännössä tahattomia vaikutuksia, epäjohdonmukaisuuksia, aukkoja tai päällekkäisyyttä”, finanssimarkkinakomissaari Hill sanoo Kauppalehden haastattelussa.

Finanssialan Keskusliiton laskelmien mukaan Hillin kuvailemalla aikajaksolla on annettu noin 80 koko finanssialaa koskevaa lakiesitystä. Myös alemmantasoisen sääntelyn määrä on valtaisa.

Finanssialan Keskusliitto osallistuu aktiivisesti eurooppalaiseen keskusteluun sääntelyn vaikutuksista ja paremmasta sääntelystä. Komission johtopäätöksiä asiassa odotetaan ensi kesänä.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Lainsäädäntö

Mari Pekonen-Ranta

Johtaja, EU-asiat

EU-edunvalvonnan koordinointi, Brysselin toimisto