EU

EU-lait laitettiin fitness-kuurille – lähteekö läski?

Komissio käynnisti vuonna 2012 pulleaksi paisuneen lainsäädännön laihdutushankkeen nimeltä REFIT. Laihdutuskuurista on tullut joitakin hyviä tuloksia, mutta kokonaisuudessaan kuuri näyttää tällä hetkellä päättyneen kuten niin monet muut laihdutuskuurit – repsahdukseen.

REFITin tarkoituksena on arvioida kriittisesti tulevaa ja voimassaolevaa lainsäädäntöä ja vähentää niiden aiheuttamaa kuormitusta liike-elämälle. Mitä enemmän EU-säädös asettaa vaatimuksia esimerkiksi raportoinnista ja hallintotavasta tai vaikkapa turvallisuudesta, sitä enemmän siitä on toimijoille kustannuksia. Samalla komissio haluaa lisätä jo voimassaolevien säännösten vaikutusten arviointia, jota ei tähän asti ole juuri ollut. Vain tulevien säädösten vaikutuksia on arvioitu ennen kuin ne ovat tulleet voimaan. Tätäkin arviointia aiotaan kehittää, mikä on hyvä asia. Kesäkuun puolivälissä komissio julkaisi väliaikatietoja REFITin saavutuksista ja jatkosta. Finanssiala ei varsinaisesti väliaikapisteellä hurraa, vaikka hyvääkin REFITin alkutaipaleella on nähty. Peruutettuja lakeja ja uudelleenarviointeja ei ole juuri enemmän kuin ennen REFITin alkua. ”Koko REFITin johtavana ajatuksena on ollut helpottaa yritysten asemaa ja toimintamahdollisuuksia laatimalla järkevää sääntelyä”, kertoo Finanssialan Keskusliiton johtava lakimies Mari Pekonen-Ranta.

Yksi vatsamakkara poistettiin, muitakin syyniin

Finanssialaa koskeviin säännöksiin on toistaiseksi koskettu REFITissä vain vähän. Kiitettävin toimi on ollut sijoittajien korvausrahastoa koskevan uudistusehdotuksen poisvetäminen lain ”ylipainoisuuteen” vedoten. REFIT on antanut aihetta byrokraattihuumoriin, sillä joillekin laeille ja säännöksille tehdään fitness checkejä eli kuntotestejä. Myös finanssialaa liippaavia säädöksiä on menossa tarkasteluun. ”Pörssilistattujen yhtiöiden velvoitteita koskeva esitedirektiivi tarkastetaan todennäköisesti ensi vuoden loppuun mennessä. Tarkoitus on keventää pienten yritysten raportointivelvoitteita suuriin nähden. Se on hyvä tavoite!”, sanoo Pekonen-Ranta. Myös vakuutuslainsäädäntö on luvattu ottaa kuntotarkastukseen. ”On hyvä, että tarkistusta aiotaan tehdä, mutta toistaiseksi ei ole vielä mitään tietoa siitä, mitä osa-aluetta tarkistus koskee”, pohtii Pekonen-Ranta. Suomalainen finanssiala on itse listannut kahdeksan omasta mielestään turhinta tai yliampuvinta säädöstä, joihin EU:ssa pitäisi kiinnittää huomiota.

Näennäisurheilua vai ihan oikeaa laihdutusta?

Eniten REFITissä arveluttaa se, että sen alle on listattu hankkeita, jotka eivät näytä sinne lainkaan kuuluvan. ”REFITiin on listattu muutamia alan direktiivihankkeita, jotka eivät meidän mielestämme ole millään lailla parempaa tai kevyempää sääntelyä, vaan ainoastaan raskauttavat tilannetta entisestään”, Pekonen-Ranta moittii. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkäaikaisia sijoitusrahastoja sääntelevä ELTIF-direktiivi, ja vakuutusedustusdirektiivi IMD2, joka koskee vakuutusten myyntiä. Kyseessä on hanke, jonka pelätään lähinnä tuovan lisää hallinnollisia vaatimuksia. Mari Pekonen-Ranta ei silti tahdo tuomita REFITiä epäonnistuneeksi laihdutusyritykseksi. ”Viime syksyn jälkeen komissio sentään vilkaisi finanssialaa koskevia hankkeita ja on nostanut niiden hyötyjä uudelleen arvioitavaksi.” ”Finanssialalla on vielä paljon ylisääntelyä ja päällekkäistä sääntelyä, jotakomission pitäisikin ryhtyä keventämään.” Pekonen-Ranta on odottavalla kannalla. EU-komissio voi vielä kääntää laihdutuskuurinsa repsahduksen aidoiksi tuloksiksi.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat