- Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat.
- Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti.
- Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa.
- Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2024 myynnistä tulee nettihuijareiden ostamista mainoksista. Huijausmainokset poikivat siten Metalle noin 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024.
Meta, TikTok ja muut sosiaalisen median alustat ovat jatkossa velvollisia korvaamaan pankeille ne hyvitykset, jotka pankit maksavat digihuijausten uhreille, mikäli huijaus on tapahtunut kyseisillä alustoilla. Tämä perustuu Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston maksupalveludirektiivistä käymissä trilogineuvotteluissa tehtyyn päätökseen.
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemen mukaan linjaus parantaa kuluttajien turvaa merkittävästi.
”Ihmisten arjessaan käyttämät somealustat, kauppapaikat ja muut digitaaliset ympäristöt eivät saa olla villiä länttä, vaan käyttäjillä on oltava oikeus turvalliseen asiointiin. Sääntelyn rikkomisesta seuraa tuntuvia sakkoja, joten näin alustajäteillä on taloudellinen kannuste kitkeä huijauksia nykyistä määrätietoisemmin”, Ahosniemi kiittelee.
Ahosniemi huomauttaa, että linjaus muuttaa digitaalista maailmaa paitsi turvallisempaan, myös oikeudenmukaisempaan suuntaan. Kun alustat tienaavat rahaa mainoksista, on Ahosniemen mukaan kohtuullista, että ne kantavat myös vastuuta. Ahosniemi viittaa Reutersin hiljattain uutisoimiin tietoihin, joiden mukaan Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2024 myynnistä tulee nettihuijareiden ja muiden epäilyttävien toimijoiden ostamista mainoksista. Huijausmainokset poikivat siten Metalle noin 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024.
”On epäoikeudenmukaista, että alustayritykset nettoavat miljardeissa laskettavia tuloja sivuillaan näkyvistä huijausmainoksista, mutta vahingoista ja kustannuksista vastaavat kuluttajat ja pankit. Nyt vastuuta palautuu sinne, missä on myös vaikutusmahdollisuuksia”, toteaa Ahosniemi.
Kaatuneen maidon siivoamisesta vahinkojen ennaltaehkäisyyn
Korvausvastuu kannustaa alustoja estämään petoksia ennen niiden tapahtumista, mutta Ahosniemen mukaan muitakin keinoja ennaltaehkäisyyn tarvitaan.
”Jos huijausten torjunta on enimmäkseen vahinkojen korjaamista ja jälkikäteistä hyvittämistä, uhrit ehtivät joka tapauksessa kärsiä ja rikolliset hyötyä. Kaikkein tehokkainta ja oikeudenmukaisinta olisi siirtää painopiste petosten ennaltaehkäisyyn. Tätä varten tulee raivata lainsäädännölliset esteet pankkien väliseltä sekä pankkien ja viranomaisten väliseltä tietojenvaihdolta”, Ahosniemi painottaa.
Nykyinen lainsäädäntö estää pankkeja vaihtamasta tehokkaasti tietoa rikollisesta toiminnasta, joten huijauksia ei päästä torjumaan täydellä teholla. Jos pankit pystyisivät jakamaan tietoa keskenään, rikollisen toiminnan kokonaiskuva voisi hahmottua yksittäisistä epäilyttävistä toimista selvästi nykyistä paremmin. Ahosniemi muistuttaa, että myös käyttäjien tarkkaavaisuutta tarvitaan aina.
”Kun rikollisuutta ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti, ei uhrejakaan ehdi syntyä”, Ahosniemi kiteyttää.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta
”Haluatko lähteä isoilla panoksilla pelaavien rosvojen kelkkaan?” – Rikollista rahaa välittävä rahamuuli voi syyllistyä jopa törkeään rahanpesuun
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla
Arno Ahosniemi vastaa Antti Kaikkoselle: Digihuijauksia ei voi hoitaa vain avaamalla pankin piikki – somealustat velvoitettava mukaan
