- Euroopan parlamentissa käsiteltävän oma-aloiteraportin muutosehdotuksissa esitetään, että nykyistä suurempi osa tekoälyjärjestelmistä luokiteltaisiin suuririskiksi. Osa parlamentaarikoista esittää, että esimerkiksi finanssialan yhtiöissä rikollisuuden torjuntaan käytetyt tekoälyjärjestelmät luokiteltaisiin vastaisuudessa suuren riskin järjestelmiksi.
- Muutosehdotuksissa esitetään myös, että suuren riskin määritelmää laajennettaisiin koskemaan kaikkia vähittäisrahoitus- ja vakuutuspalveluja.
- EU:n tekoälyasetuksessa suuren riskin tekoälyjärjestelmillä tarkoitetaan järjestelmiä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisten terveyteen, turvallisuuteen tai perusoikeuksiin. Finanssisektorilla tekoälyä hyödynnetään pääasiassa vähäriskisissä taustatoiminnoissa, joissa sen avulla tehostetaan ja parannetaan toimintaa.
- Tekoälyn käyttöä finanssialalla säännellään jo nyt muun muassa kyberturvallisuus- ja tietosuoja-asetuksilla sekä finanssialan erityislainsäädännöllä. Lisäsääntely kasvattaisi lähinnä yritysten hallinnollista taakkaa ja lisäisi asiakkaiden kustannuksia. Muutosehdotukset ovat myös ristiriidassa EU:n sääntelyn vähentämistavoitteiden kanssa.
EU:n tekoälyasetus (AI Act) kattaa kaikki toimialat. Asetus luokittelee tekoälyjärjestelmät vähäisen riskin järjestelmiin, rajoittuneen riskin järjestelmiin, suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin sekä kiellettyihin tekoälyjärjestelmiin. EU:n tekoälyasetuksessa suuririskisillä tekoälyjärjestelmillä tarkoitetaan järjestelmiä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisten terveyteen, turvallisuuteen tai perusoikeuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi järjestelmät, joita käytetään luottokelpoisuuden arviointiin, luonnollisten henkilöiden riskinarviointiin sekä sairaus- ja henkivakuutusten hinnoitteluun, rekrytointiin, koulutukseen, lainvalvontaan tai pääsyyn välttämättömiin julkisiin ja yksityisiin palveluihin kuten sähköön, asumiseen tai terveydenhuoltoon.
Euroopan parlamentissa käsiteltävän oma-aloitteisen raportin muutosehdotuksissa useat mepit esittävät, että nykyistä enemmän tekoälyjärjestelmiä määriteltäisiin suuririskisiksi. Raportti on Euroopan parlamentin laatima poliittinen kannanotto tekoälyn käytöstä finanssialalla. Raportti ei ole oikeudellisesti sitova, vaan se kokoaa yhteen parlamentin jäsenten näkemyksiä ja suosituksia tulevaa sääntelyä varten. Tämä tekee siitä potentiaalisesti merkittävän keskustelunavauksen.
”Ehdotetut tiukennukset ovat tarpeettomia ja pahasti ylimitoitettuja”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) juristi Tuulia Karvinen.
”Raporttiin tulleissa muutosehdotuksissa esitetään vaarallisesti sellainenkin arvio, että esimerkiksi finanssialan yhtiöissä petosten sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan käytetyt tekoälyjärjestelmät tulisi luokitella suuren riskin järjestelmiksi. Tällainen luokittelu on täysin vastoin tekoälyasetuksen tämänhetkistä määritelmää”, Karvinen perustelee.
Lisäyksissä esitetään myös, että suuren riskin luokitus ulotettaisiin kaikkiin vähittäisrahoitus- ja vakuutuspalveluissa käytettyihin tekoälyjärjestelmiin. Vähittäisrahoitus- ja vakuutuspalvelut ovat kuluttajille tarjottavia rahoitus- ja vakuutustuotteita ja -palveluja, kuten pankkitilit, lainat, asuntolainat sekä sijoitus- ja vakuutustuotteet.
Suuren riskin luokitus langettaa toimijalle muun muassa laajemmat valvonta-, dokumentointi- ja raportointivelvollisuudet, mikä lisää merkittävästi hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Osa tekoälysääntelyn mukaisista dokumentointi- ja raportointivelvoitteista on päällekkäisiä finanssialan sektorikohtaisen sääntelyn kanssa.
Raportissa todetaan, että finanssisektorilla tekoälyä hyödynnetään pääasiassa vähäriskisissä taustatoiminnoissa, joissa sen avulla tehostetaan ja parannetaan toimintaa. Taustatoimintojen sujuvoittaminen tekoälyn avulla vapauttaa resursseja asiakaspalveluun ja pitää kustannukset kurissa.
”Tekoälyllä tavoitellaan finanssialalla pikemminkin säästöjä kuin uusia tulonlähteitä, eikä sellainen aiheuta asiakkaille raportin muutosehdotusten tarkoittamia suuria riskejä. Siksi raporttikin alun perin vastusti uutta sääntelyä ja korosti, että nykyinen tekoälyyn sovellettava sääntely riittää”, Karvinen muistuttaa.
Tavoitteet ja ehdotetut toimet lyövät toisiaan korville
Karvinen kiinnittää huomiota raporttiin tehtyjen muutosehdotusten ja muiden tavoitteiden ristiriitoihin.
”Raportilla pyrittiin alun perin käymään läpi tämänhetkistä tekoälysääntelyä ja poistamaan päällekkäisyyksiä finanssialan sektorikohtaisen sääntelyn kanssa, mutta raporttiin tulleet muutosehdotukset kasvattaisivat sääntelyä. Pankkeja velvoitetaan torjumaan rahanpesua ja muuta rikollisuutta, mutta samalla rikollisuuden estämiseen käytettyjä työkaluja ehdotetaan luokiteltavan suuririskisiksi”, Karvinen oudoksuu.
Sääntelyn on tarkoitus torjua riskejä, mutta Karvinen muistuttaa, ettei hyviä hankkeita tule hukuttaa turhaan sääntelyyn.
”Muutosehdotuksissa tunnutaan olettavan, että kuluttajat kärsisivät automaattisesti tekoälyn hyödyntämisestä ilman uutta sääntelyä. Kyse on kuitenkin täysin hypoteettisista väitteistä. Sääntelyn pitäisi vastata konkreettisiin uhkiin ja tarjota mahdollisuuksia tekoälyn hyödyntämiselle”, Karvinen toteaa.
Karvinen muistuttaa, että komission tavoitteena on tehdä EU:sta tekoälymyönteinen ympäristö, joka kannustaa investointeihin ja vahvistaa kilpailukykyä huolehtien samalla perusoikeuksista ja unionin arvoista.
Europarlamentaarikot ehdottavat muutoksia vasta vuosi sitten hyväksyttyyn sääntelyyn. Tekoälysäädöksen siirtymäaika on vielä kesken, eivätkä sääntelyn velvoitteet ole kaikilta osin edes astuneet voimaan. Suuririskisten käyttötapausten luettelon päivittäminen tässä vaiheessa heikentäisi oikeusvarmuutta.
”Finanssisektoria säännellään jo tiukasti EU-tasolla sekä riskienhallinnan että kuluttajansuojan näkökulmasta. Sääntelyn ei tulisi kasata perusteettomia esteitä tai rajoituksia uusille innovatiivisille ratkaisuille”, Karvinen kiteyttää.
.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
EU:n tekoälysääntely: Pankkien rikoksentorjunnalle työnnetään kapuloita rattaisiin – Uudet ehdotukset sotivat aiempia tavoitteita vastaan
Murretaan EU:n sähköiset raja-aidat – Digitaalisen identiteetin lompakko helpottaisi kansalaisten sähköistä asiointia koko unionin alueella
Pieni muutos Finvoicen soveltamisohjeeseen
Älä hämäänny: Lokakuussa verkkopankki alkaa tarkistaa antamiasi maksutietoja – Lue tästä, miksi
