Euribor-korkoihin kaavaillaan uudistuksia – FK:lta kysymys-vastaus-patteri

Euribor-korkojärjestelmään kaavaillaan muutoksia. Tarkoituksena on uudistaa tapa, jolla korot määräytyvät. Uudistushalun taustalla ovat viime vuosina tapahtuneet viitekorkojen peukalointiskandaalit ja viranomaistaholta tuleva paine. Uudistetussa järjestelmässä korot perustuisivat pankkien antamien korkoarvioiden sijaan toteutuneisiin rahamarkkinakauppoihin. Uudistustyö on vasta selvitysvaiheessa, eikä mitään päätöksiä ole vielä tehty.

Uudistetussa järjestelmässä euriborkorot määräytyisivät suunnitelmien mukaan pankkien toteutuneen ottolainauksen hinnan mukaan eikä arvioiden pohjalta. Mukaan otettaisiin rahoitussektorin, julkisen sektorin, EU:n ulkopuolisten tahojen ja suurempien yritysten tekemät talletukset pankkeihin sekä lyhytaikaisten arvopaperien kuten sijoitus- ja yritystodistusten myynnit.

”Euribor-korkojen määräytyminen tahdotaan tehdä entistä läpinäkyvämmäksi. Tämän vuoksi suunnitteilla on siirtyminen toteutuneisiin rahamarkkinakauppoihin perustuviin korkoihin. Viranomaispuolelta on annettu voimakas signaali kehittää järjestelmää tähän suuntaan. Myös korkonoteerauksia antavien pankkien määrän tuntuva väheneminen on antanut vauhtia hankkeelle, sillä se on synnyttänyt huolta nykyisten korkojen jatkuvuudesta”, kertoo Finanssialan Keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Korkojen määrä todennäköisesti vähenisi

Mattilan mukaan uudistettu korkojärjestelmä voisi muuttaa jonkin verran euribor-korkojen käyttäytymistä. ”Varsinkin pidemmissä koroissa volatiliteetti eli vaihtelu voisi olla nykyistä suurempaa, sillä pitkän maturiteetin kauppoja toteutuu harvemmin”, Mattila jatkaa.

Uudistuksen myötä euribor-korkojen määrä todennäköisesti vähenisi nykyisestä. Nykyisin noteerataan 1 ja 2 viikon korot sekä 1, 2, 3, 6, 9 ja 12 kuukauden euriborit. Jatkossa korkoja olisi mahdollisesti vain viisi: 1 viikon sekä 1, 3, 6 ja 12 kuukauden korot.

Suomessa valtaosa kotitalouksien ja yritysten pankkiluotoista on sidottu euriboreihin, samoin merkittävä osa pankkien varainhankinnasta. Suomen Pankin tilastojen mukaan kotitalousluotoista yli 80 % on sidottu euriboreihin ja asuntoluotoista noin 85 %. Yritysluotoista, asuntoyhteisöt mukaan luettuina, euriboriin on sidottu reilut 75 %. Talletuksista euriboriin on sidottu noin viidennes.

Euribor-järjestelmää hallinnoi Belgian lain alla toimiva voittoa tavoittelematon yhdistys EMMI (Europen Money Markets Institute), jonka jäseniä ovat EU-maiden kansalliset pankkiyhdistykset. Suomea EMMIssä edustaa FK. Uudistuksen selvitystyö on ollut vireillä pari vuotta ja se on tarkoitus saattaa päätökseen tämän vuoden aikana. Uudistukset toimeenpantaisiin mahdollisesti ensi vuoden alkupuolella. Asiasta ei vielä ole tehty mitään päätöksiä.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Taloudellinen sääntely

Veli-Matti Mattila

Johtaja, pääekonomisti

Pankkijärjestelmä, makrovakaus, yritysrahoitus, kansantalous, talouspolitiikka