Mistä on kyse?
Euriborkorkoja ja eräitä muita euroalueen viitekorkoja hallinnoiva European Money Markets Institute (EMMI, entinen Euribor-EBF) suunnittelee euriborien uudistamista. Hankkeen työnimenä on ”Euribor+”. Suunnittelutyö aloitettiin vuonna 2013, ja sitä on tehty yhdessä Euroopan keskuspankin (EKP), eräiden muiden viranomaisten sekä euriborpaneeliin kuuluvien pankkien kanssa.
Selvitystyön aikana pankeilta on kerätty kaupankäyntitietoja, joiden avulla on hahmoteltu uudistusten sisältöä ja arvioitu niiden toteuttamismahdollisuuksia. EMMI käynnisti loppuvuonna 2015 julkisen konsultaation, jossa pyydettiin markkinatoimijoilta ja muilta sidosryhmiltä kommentteja suunnitelluista uudistuksista.
Milloin uudistukset voidaan toimeenpanna?
Alun perin EMMIn tavoitteena oli, että uudistukset toimeenpantaisiin heinäkuussa 2016. Konsultaatiovastausten perusteella aikataulua kuitenkin päätettiin lykätä. Nyt tavoitteena on toteuttaa uudistukset vuoden 2017 alkupuolella. Ennen toimeenpanoa EMMI tekee kattavan selvityksen, jossa arvioidaan uudistusten vaikutuksia euriboreihin.
Mitä euriborkorot ovat?
Euriborit ovat viitekorkoja, jotka kertovat markkinakorkojen tason kahdeksassa eri maturiteetissa (1 ja 2 viikkoa sekä 1, 2, 3, 6, 9 ja 12 kuukautta). Korot perustuvat pankkien antamiin arvioihin ns. prime-pankkien välisen vakuudettoman antolainauksen (pankkien välisten talletusten) hintatasosta. Arviot kerätään euriborpaneeliin kuuluvilta pankeilta, joita on noin 20.
Euriborkorot ja niiden pohjana olevat pankkien antamat korkoarviot ovat nähtävillä EMMIn sivuilla (www.emmi-benchmarks.eu).
Mihin euriborkorkoja käytetään?
Euriborkorot ovat keskeisiä viitekorkoja euroalueella, ja niitä käytetään mm. pankkilainojen ja talletusten sekä monien rahoitusmarkkinainstrumenttien viitekorkoina. Maakohtaisesti niiden käytössä on jonkin verran eroja.
Kuinka paljon euriborkorkoja käytetään Suomessa viitekorkoina?
Suomessa valtaosa kotitalouksien ja yritysten pankkiluotoista on sidottu euriboreihin, samoin merkittävä osa pankkien varainhankinnasta. Suomen Pankin tilastojen mukaan kotitalousluotoista lähes 85 % on sidottu euriboreihin, asuntoluotoista noin 88 %. Yritysluotoista, asuntoyhteisöt mukaan luettuina, euriboriin on sidottu noin 85 %. Talletuksista euriboriin on sidottu noin 23 %.
Miksi EMMI on uudistamassa euriboreja?
Viime vuosina eri puolilla maailmaa ilmenneet viitekorkojen peukalointitapaukset ovat johtaneet siihen, että G20-maiden perustama Financial Stability Board ja eräät muut viranomaistahot ovat suositelleet viitekorkojen kytkemistä toteutuneisiin rahamarkkinahintoihin pankkien omien arvioiden sijaan. Korkojen muodostuminen halutaan tehdä nykyistä läpinäkyvämmäksi.
Toisena syynä on se, että euriborpaneeliin kuuluvien pankkien määrä on vähentynyt tuntuvasti. Se on synnyttänyt huolta nykyisen euriborjärjestelmän jatkuvuudesta ja korkojen luotettavuudesta.
Minkälaisia uudistuksia euriboreihin voi olla tulossa?
Suunnitelmien mukaan euriboreihin kuuluisi jatkossa viisi eri korkoa: 1 viikon sekä 1, 3, 6 ja 12 kuukauden korot. Korot perustuisivat toteutuneisiin rahamarkkinakauppoihin. Mukaan otettaisiin rahoitussektorin, julkisen sektorin, EU:n ulkopuolisten tahojen ja yritysten tekemät talletukset pankkeihin sekä lyhytaikaisten arvopaperien kuten sijoitus- ja yritystodistusten myynnit. Tarkoitus on, että korot kuvastaisivat pankkien oman varainhankinnan eli ottolainauksen toteutunutta hintaa. Korkojen laskennassa voitaisiin tarvittaessa käyttää myös muun kuin varsinaisen noteerauspäivän kaupankäyntitietoja, jos pankki ei ole käynyt kauppaa ko. päivänä.
Eroavatko uudistetut korot nykyisistä euriborkoroista?
Jos uudistukset toteutuisivat suunnitelmien mukaisesti, on odotettavissa, että uudistettujen ja nykyisten korkojen välillä olisi jonkinlainen tasoero, koska korkojen laskentatavat eroaisivat. Eron suuruus ja etumerkki todennäköisesti vaihtelisivat ajan myötä. Lisäksi uudistettujen korkojen päivittäinen vaihtelu (volatiliteetti) olisi todennäköisesti nykyisiä korkoja suurempi erityisesti pidemmissä maturiteeteissa, joissa käydään vain vähän kauppaa.
Kuka päättää uudistuksista ja niiden toimeenpanosta?
Euriborkorkoihin tehtävistä muutoksista päättää EMMIn yleiskokous (General Assembly). EMMIn jäseniä ovat eurooppalaiset pankkiyhdistykset. Suomesta mukana on Finanssialan Keskusliitto.
Valvovatko viranomaiset viitekorkoja?
Komissio antoi syyskuussa 2013 asetusesityksen erilaisten viitearvojen sääntelystä. Se hyväksyttäneen EU:ssa lähiaikoina. Voimaantullessaan asetus tuo euriborit ja muut vastaavat viitekorot viranomaisvalvonnan piiriin.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
