Valtaosa Finanssiala ry:n (FA) kyselyyn vastanneista eurovaaliehdokkaista on sitä mieltä, että piensijoittajan on saatava tietää sijoitustensa kestävyysvaikutuksista. Moni kuitenkin toteaa, että kestävyys pitäisi ensin määritellä yksiselitteisesti. EU:ssa onkin paraikaa valmisteilla säädös määrittämään, miten sijoituskohteiden ympäristövaikutuksia pitää arvioida ja millaisia ovat ympäristön kannalta kestävät sijoituskohteet.
Lähes 90 prosenttia vastaajista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteestä, että piensijoittajan on tärkeää saada tietää sijoitustensa kestävyysvaikutuksista. Täysin samaa mieltä on muun muassa kokoomuksen nykyinen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, joka on parlamentissa ajanut sijoittajien parempaa informointia sijoitusten ympäristövaikutuksista.
”Neuvottelemani raportin ansiosta jatkossa finanssilaitosten tulee arvioida sijoitusten ympäristöriskit ja ympäristöystävällisyys ja tiedottaa niistä sijoittajalle. Talous on vakaampi, jos ympäristövaikutukset ovat mukana sijoituspäätöksissä”, Pietikäinen perustelee.
Kyselyyn vastanneet pitävät sijoitusten kestävyysvaikutusten korostamista sinänsä kannatettavana.
”Sijoitusten kestävyysvaikutusten arvioinnin ja läpinäkyvyyden edistäminen on kannatettava asia”, tiivistää vihreiden Olli-Poika Parviainen.
SDP:n Antton Rönnholmin mielestä sijoittamisen ja säästämisen yhteensovitus kestävän kehityksen ja fossiilisista energialähteistä luopumisen kanssa on erittäin tärkeä kysymys, joka onneksi on jo edistymässä hyvään suuntaan. ”Kuluttajalle on kerrottava sijoitukseen vaikuttavista kestävyysriskeistä ja suurten rahoituslaitosten on myös osoitettava ottavansa kestävyystekijät huomioon osana riskinhallintaa”, Rönnholm linjaa.
Moni vastaaja kuitenkin kysyy, että mitä oikeastaan tarkoittaa kestävä sijoituskohde.
”Kestävyysvaikutus-sana on epämääräinen”, toteaa ykskantaan perussuomalaisten Arto Luukkanen, joka vastasi olevansa jokseenkin eri mieltä väitteestä, että piensijoittajan on tärkeää saada tietää sijoitustensa kestävyysvaikutuksista.
Kokoomuksen Mikko Ohela pitäisi kestävyysluokittelun vapaaehtoisena. Hänen mielestään tulee olla varovainen, ettei kaikkeen toimintaan rakenneta sertifiointivaatimuksia.
”Yritetään pitää asiat yksinkertaisina pakollisella tasolla. Jos joku haluaa enemmän, hän olkoon vapaa ylimääräisistä palveluista maksamaan.”
Kristillisdemokraattien Sari Essayah arvelee, että vaikeus on ympäristövaikutuskriteerien läpinäkyvyydessä ja niiden määrittelyssä. ”Ettei vain tehdä ns. viherpesua sijoitustuotteille ilman todellista varmistumista kestävyysvaikutuksista.”
”Että kestävyys luokitellaan, on periaatteessa hyvä asia, kunhan siitä ei synny epävarmuutta teollisuudelle ja yrityksille rahoituksen saannista liian epäselvän luokitusjärjestelmän takia”, muistuttaa puolestaan RKP:n Nils Torvalds.
Kriteerit valmisteilla
Euroopan parlamentti muodosti maaliskuussa kantansa asetukseen, jossa luodaan kriteerejä kestäviksi kutsututuille sijoituskohteille. Finanssiala on jo pitkään kannattanut kestävien sijoituskohteiden määrittelyn yhdenmukaistamista ja toivoo, että uudistus helpottaa finanssialan yritysten sijoituspäätöksiä. Lopullinen lainsäädäntö valmistuu joskus tulevaisuudessa.
”Tärkeä asia, jotta sijoittamista voidaan valita niihin yhtiöihin, joiden toiminta on kestävällä pohjalla. Tästä tulisi saada tietoa myös kohderyhmille sekä kuluttajille”, sanoo SDP:n Niko Eskelinen.
Kokoomuksen Pietikäinen toteaa, että ympäristöriski on todellinen taloudellinen riski, joka uhkaa paitsi eläketuloja, myös koko talouden vakautta.” Jokainen voi arvioida, millainen vaikutus olisi, jos eläkkeet olisivat kiinni sijoituksissa, jotka ovat riippuvaisia fossiilisista energianlähteistä”, Pietikäinen sanoo.
Ilmaston pelastaminen sijoittamalla lepää vahvasti institutionaalisten sijoittajien, kuten eläke- ja vakuutusyhtiöiden sekä pankkien harteilla. Myös piensijoittajan kannattaa kuitenkin panostaa sijoitustensa ympäristövaikutuksiin.
”Yhä useammalle piensijoittajalle on tärkeää, että he sijoittavat kohteisiin, jotka ovat linjassa kestävän kehityksen ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa ja edistävät näitä”, sanoo keskustan ehdokas Milja Vehkaperä.
Valmisteilla oleva laki kestävän sijoittamisen määritelmistä perustuu kestävää rahoitusta pohtineen korkean tason asiantuntijaryhmän suosituksiin. Finanssialaa ryhmässä edusti FA:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari.
FA lähetti kaikille eurovaaleissa ehdolla oleville eduskuntapuolueiden ehdokkaille kysymyksen, jossa kysyttiin, mitä mieltä ehdokas on seuraavasta väitteestä: on tärkeää, että piensijoittaja saa tietää sijoitustensa kestävyysvaikutuksista. Kysymykseen vastasi 38 ehdokasta.