- Jokaisen korttimaksamisen ketjuun kuuluvan on varauduttava siten, että toiminnot jatkuvat mahdollisimman normaalisti myös häiriötilanteessa.
- Yhden korttimaksamisen ketjun toimijan häiriö voi pysäyttää korttimaksamisen, jos häiriöön ei ole varauduttu.
- Maksaminen maksupäätteellä voidaan mahdollistaa, vaikka yhteydet varmennusverkostoon katkeaisivat kaikesta varautumisesta huolimatta.
- Korttimaksaminen häiriötilanteissa tulee varmistaa markkinaehtoisella varautumisella mieluummin kuin sääntelyllä.
- Kotimainen lainsäädäntö vaikuttaa vain rajalliseen joukkoon toimijoita paikallisesti. Osa maksuketjun toimijoista saattaa sijaita ulkomailla.
- Sääntelyä tehokkaampi ja nopeampi keino ovat muutokset maksukorttiyhtiöiden sääntöihin.
Finanssiala ry (FA) on julkaissut selvityksen korttimaksamisesta pitkittyneissä häiriötilanteissa. Katsaus sisältää muun muassa tilannekatsauksen maksamisesta Suomessa, suosituksia häiriötilanteisiin varautumiseen sekä avaa, miten maksaminen pitkittyneessä häiriötilanteessa saadaan toteutettua.
Kaikkien korttimaksamisen ketjun osapuolien on varauduttava kaikkiin häiriöihin omalta osaltaan itsenäisesti. Maksamisen kannalta tärkeintä on huolehtia reaaliaikaisesta tiedonvälityksestä. Se, että korttimaksu menee perille maksajalta kauppiaalle, riippuu kaikista ketjun osapuolista.
”Jos häiriöihin ei ole varauduttu, voi yhden lenkin pettäminen keskeyttää koko maksutapahtuman. Korttimaksamisen toimijoita ovat esimerkiksi korttiyhtiöt, kauppiaiden maksupalveluiden toimittajat, kauppiaat ja kortinmyöntäjät”, sanoo selvityksen laatinut FA:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.
Korttimaksamisen estäviä häiriöitä tapahtuu hyvin vähän, mutta jotta yksikään lenkeistä ei pettäisi, on jokaisen toimijan itsenäisesti varauduttava varajärjestelmin. Tällöin maksaminen voi jatkua häiriöstä huolimatta, jos vain sähköä on saatavilla ja tietoliikenneyhteydet toimivat.
”Vaikka yhteys varmennusverkostoon olisi katkennut, toimii korttimaksaminen asiakkaan näkökulmasta normaalisti. Kauppias kerää maksutapahtumia puskuriin ja varmentaa ne, kun yhteys taas palautuu. Selvityksen keskeinen teesi on, että kaiken varautumisen tavoitteena on mahdollistaa maksaminen häiriötilanteessakin mahdollisimman samaan tapaan kuin normaalisti.”
”Varautumisen tavoitteena on mahdollistaa maksaminen häiriötilanteessakin mahdollisimman samaan tapaan kuin normaalisti.”
KIRSI KLEPP, johtava asiantuntija
Markkinaehtoista kehitystä ja joustavaa lainsäädäntöä
Suomessa korttimaksamisen toimintavarmuutta on kehitetty pääosin markkinaehtoisesti ja yhteistyö viranomaisten ja markkinatoimijoiden välillä on ollut avointa ja toimivaa.
Lainsäädännön muuttaminen on hidasta, ja markkinan ohjaaminen lainsäädännöllä hankalaa. Korttimaksujärjestelmä on luonteeltaan kansainvälinen, ja paikallinen lainsäädäntö vaikuttaa vain rajalliseen joukkoon toimijoita.
Kansainvälisillä korttiyhtiöillä on keskeinen rooli korttimaksamisessa. Näiden säännöt ja ohjeistukset mahdollistavat nopean ja yhtenäisen toimeenpanon koko korttimaksamisen ketjussa. Ohjeet tukevat korttipohjaisen maksamisen jatkuvuutta Euroopassa.
”Maksamisen kehittämistä on hyvä jatkaa markkinaehtoisesti ja riittävää joustoa erilaisiin maksamisen tilanteisiin mahdollistavalla lainsäädännöllä. Asiakkaat haluavat maksaa häiriötilanteissa samoilla maksuvälineillä kuin normaalistikin. Viime kädessä maksamisesta päättää kuluttaja kaikissa olosuhteissa”, Klepp summaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Pitkittynytkään häiriö ei pysäytä maksamista kaupan kassalla – FA:lta selvitys korttimaksamisesta häiriötilanteessa
Käteinen on enemmän kuin käteisnostoautomaatit ja kauppa – miten Suomen rahahuolto turvataan?
Pankit eivät kiusaa ulkosuomalaisia tahallaan – lainsäädäntö luo painetta
Käteisen nostaminen väheni vuoden 2024 jälkipuoliskolla – käteisen käyttö tuskin lisääntyisi, vaikka määrää kasvatettaisiin
