Lobbaus EU

FA:n puheenjohtaja Mella: Välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin

PAULIINA KAARESVIRTA-HUHTA

Finanssiala ry:n uusi puheenjohtaja Sara Mella korosti EU-ennakkovaikuttamisen tärkeyttä FA:n Finanssi-illassa yli satapäisen kutsuvierasyleisön edessä.
  • Finanssiala ry:n puheenjohtaja Sara Mella peräänkuuluttaa EU-ennakkovaikuttamisen tärkeyttä.
  • Mellan mukaan välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin ja siksi Suomen tulisi ajaa vahvemmin omia näkemyksiään yhteiseurooppalaiseen lainsäädäntöön.
  • Ennakoiva ja vahva EU-vaikuttaminen on nostettu myös yhdeksi FA:n uuden strategian kärkiteemaksi.
  • Mella puhui FA:n Finanssi-illassa, jossa yli satapäisen kutsuvierasyleisön joukossa istuivat lukiolaisten Talousguru-kilpailun finalistit sekä suuri määrä journalisteja, rahoitus- ja vakuutusalan virkamiesjohtoa sekä finanssialan yritysten ylintä johtoa.

Finanssiala ry:n (FA) uusi puheenjohtaja Sara Mella Nordeasta korostaa EU-ennakkovaikuttamisen tärkeyttä. Mellan mukaan mikään uusi lainsäädäntö ei synny tyhjiössä ja siksi Suomen tulisi ajaa vahvemmin omia näkemyksiään yhteiseurooppalaiseen lainsäädäntöön.

Mella puhui FA:n Finanssi-illassa, jossa yli satapäisen kutsuvierasyleisön joukossa istuivat lukiolaisten Talousguru-kilpailun finalistit sekä suuri määrä journalisteja, rahoitus- ja vakuutusalan virkamiesjohtoa sekä finanssialan yritysten ylintä johtoa.

”EU-tasolla merkittäviä lobbareita ovat jäsenmaat itse. Aktiiviset jäsenmaat pystyvät vaikuttamaan siihen, mihin suuntaan EU-lainsäädäntö lähtee muovautumaan. Siksi Suomen on aika ottaa kokoaan suurempi rooli EU:ssa. Valmiiden esitysten kommentointi ja mallioppilaan lailla muiden muovaaman lainsäädännön toteuttaminen ei enää riitä. Suomen on oltava unionin aktiivinen jäsen, joka ajaa koko EU:n etua, mutta huolehtii samalla omista tarpeistaan”, Mella toteaa.

Finanssisektoriin kohdistuu suuri määrä sääntelyä, josta valtaosa tulee EU:sta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että EU:ssa tehdään lainsäädäntöä, jonka pitäisi sopia sekä Suomen ja Hollannin mutta myös Bulgarian ja Italian finanssisektorille. Jäsenmaat ovat kuitenkin kovin erilaisia, kuten myös maiden toimialat.

”Välimerellinen sääntely ei useinkaan sovi pohjoisen pakkasiin. Suunnitelmat EU:n yhteisestä talletussuojasta ovat hyvä esimerkki tästä. Siinä missä vakavaraiset suomalaiset pankit ovat keränneet vuosikausia puskuria asiakkaidensa talletussuojan varmistamiseksi, on osalla eurooppalaisista pankeista tämä työ vasta aivan alussa.”

”Samalla joidenkin pankkien vakavaraisuus saattaa olla paljon heikompi kuin hyvin asiansa hoitaneiden suomalaisten pankkien. Vaarana on, että säntillisesti omat raha-asiansa hoitavat suomalaiset joutuvat lopulta muiden maiden löysemmän taloudenpidon maksajiksi. Tämä ei varmasti ole suomalaisen finanssialan tai suomalaistenkaan etu. Sillä on vissi väli, kenen ehdoilla lainsäädäntöä lähdetään valmistelemaan”, huomauttaa Mella.

Mellan mukaan myös FA tuntee vastuunsa suomalaisten etujen ja Suomen erityispiirteiden puolustajana. FA korostaa yhteistyön merkitystä omassa vaikuttamistyössään.

”Suomen ääni olisi vahvempi, jos asioita ajettaisiin yhteisessä rintamassa poliitikkojen, virkamiesten ja järjestöjen kesken. Ennakoiva ja vahva EU-vaikuttaminen on nostettu yhdeksi FA:n uuden strategian kärkiteemaksi. Uuden strategiamme mukaisesti olemme vahvistaneet omaa EU-vaikuttamistamme. Parhaillaan olemme palkkaamassa FA:lle uutta EU-asiantuntijaa, jonka toimipaikka on ensimmäistä kertaa Brysselissä, EU-vaikuttamisen hermokeskuksessa”, Mella päättää.