- Päällekkäinen sääntely on pankeille kiviriippa, joka hankaloittaa talouskasvun rahoittamista tarpeettomasti, toteaa Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella.
- Euroopan 15 suurimman pankin lainanantoa kuritetaan tällä hetkellä 273 miljardin euron lisäpääomavaatimuksilla tavallisten pääomavaatimusten lisäksi.
- Se vie näiltä pankeilta pois lähes 3 000 miljardia euroa lainanantokykyä, mikä on suoraan pois Euroopan taloudesta ja kasvusta.
- Hallituksen on laitettava vauhtia rahoitusmarkkinasektorin kokonaissääntelyn arviointiin.
Nordean henkilöasiakkaista vastaavalla johtajalla Sara Mellalla on selviä näkemyksiä siitä, miten Suomen taloutta voitaisiin saada nousu-uralle. Osin muutoksia tarvittaisiin Euroopan tasolla, mutta paljon on myös kotimaisissa käsissä. Mella toimii myös Finanssiala ry:n puheenjohtajana.
”Ehkä sitten tulevaisuudessa muistamme jäänmurtajatilaukset tai Nokian saaman lisäsijoituksen suurina talouden nousun käynnistymisestä kertovina lähtölaukauksina ja toivoa tuovina uutisina. Tämän kaltaisia ja vähän pienempiäkin hyviä uutisia tarvitsemme lisää, jotta luottamus palautuu”, sanoo Finanssiala ry:n puheenjohtajana toimiva Nordean henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sara Mella.
Hänen mukaansa talouskasvuun olisi ruoskittavissa lisää vauhtia kotimaisin toimin. Pankkisektorilla on mahdollisuus vauhdittaa talouskasvua, ja näitä mahdollisuuksia kannattaisi lisätä.
”Konkreettinen tapa talouskasvun lisäämiseen on hallitusohjelmaan tehty kirjaus rahoitusmarkkinasektorin kokonaissääntelyn arvioinnin tekemisestä. Asia ei ole edennyt hallituskauden aikana. Arvioinnin tekeminen olisi pankeille ja koko yhteiskunnalle talouskasvun edistämiseksi erittäin tärkeää”, Mella muistuttaa.
EU-tason sääntely on pankeille se merkittävin ja painavin, mutta Suomessa on osattu myös kuorruttaa EU-tason sääntelyä kotimaisin lisin. Osa sääntelystä on päällekkäistä, ja osa on keskenään ristiriidassa.
Vaatimus sääntelyn läpikäynnistä ei äkkikuulemalta tunnu selkeimmälle tavalle talouskasvun vauhdittamiseksi. Kuvio on kuitenkin selvä: Sääntelyn kokonaisvaikutusta tai mahdollisia ristiriitoja ei tällä hetkellä tunnisteta lainsäädäntötasolla riittävän hyvin. Niillä voi kuitenkin olla iso merkitys pankkien kykyyn vauhdittaa talouskasvua, kun säännöt luovat kitkaa liiketoimiin ja suoranaisia tahattomia esteitä.
Finanssikriisin jälkeen koko Euroopassa tehtiin valtava määrä sääntelyä, jolla haluttiin varmistaa, ettei pankkisektori enää koskaan ajaudu samanlaisiin ongelmiin. Sääntely on ollut tarpeellista, mutta kohtuullisen raja on tullut vastaan jo aikaa sitten.
”Uskoisin, että olemme heilurin heilahduksen toisessa päässä. EU:sta saadut viestit sääntelyn yksinkertaistamisesta ovat rohkaisevia, mutta siinä menee aikaa, että saadaan konkretiaa.”
Hätkähdyttävä 3 000 miljardin kysymys
Sääntely ei ole vailla vaikutuksia. Pankkien kaatumista ja kriisejä ehkäistään vakavaraisuussääntelyllä. Vakavaraisuudessa on kyse pankin kestää erilaisia kriisejä ja taloudellisia tappioita ja täyttää velvoitteensa myös vaikeissa olosuhteissa. Se perustuu siihen, että pankilla on riittävästi omia varoja suhteessa sen ottamiin riskeihin.
Kaikille pankeille kuuluvien vakavaraisuusvaatimusten lisäksi osalle pankeista on voitu asettaa harkinnanvaraisia lisäpääomavaateita. Tätä perustellaan pankkien merkittävyydellä rahoitusmarkkinan näkökulmasta: on ensiarvoisen tärkeää, että juuri ne eivät ajaudu ongelmiin, sillä heijastusvaikutukset muuhun yhteiskuntaan olisivat niin suuria.
Euroopan 15 suurimmalle pankille – joiden joukkoon Nordea kuuluu – lisäpääomavaateiden yhteenlaskettu suuruus on massiivinen: tuoreimman selvityksen mukaan peräti 273 miljardia euroa.
”Kun näin suuret varat on määrätty sidottavaksi pankkien pääomiin, ei se jää vaille vaikutusta. Käytännössä se tarkoittaa, että näiden pankkien kyky antaa lainoja ulos on 3 000 miljardia euroa pienempi kuin ilman lisäpääomavaatimuksia. Se on kaikki pois Euroopan talouden vauhdittamisesta, asuntokaupasta ja yritysten lainoittamisesta. Kyllä se näkyy”, Mella kertoo.
Pankkien lainanantokyky on suoraan sidoksissa siihen, paljonko niillä on hallussaan varoja. Perusperiaatteen mukaisesti lainaa voi myöntää enemmän kuin pankilla on talletusvaroja. Näin ollen pääomavaatimusten kasvu kertautuu valtavasti suurempana iskuna pankin kykyyn myöntää lainoja ulos.
On huomionarvoista, että kyse on nimenomaan lisäpääomavaateista. Niiden lisäksi suurimmilla pankeilla on tavanomaiset pääomavaateet, jotka vaaditaan koko pankkisektorilta. Mella kyseenalaistaa lisäpääomavaateiden suuren koon.
”Aina, kun Euroopassa ollaan vähänkin huolissaan, lisätään pääomavaatimuksiin pikkuisen lisää. Ja kun säätäjiä on useita, ei kukaan katso, mihin kokonaisuus on johtanut.”
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
FA:n Sara Mella: Euroopan talouteen voisi saada 3 000 miljardia euroa lisää rahaa – päätös on EU:n omissa käsissä
Yrittäjä! Katse ennakoitavaan kassavirtaan – rahoittajan terveiset kasvua ja uudistumista tavoitteleville yrityksille
Myytinmurtamisen paikka: pankkilainaa saa – yritysrahoituksen suurimmat ongelmat ovat heikko taloustilanne ja kasvurahoituksen kapeikot
Maksunsaajan tarkistus ja maksajan vastuu – ei mitään uutta auringon alla, sillä vastuu on ollut maksajalla koko ajan
