- Pankkilainan saatavuus pienille ja keskisuurille yrityksille on Suomessa hyvällä tasolla, mutta yritysten kasvua rajoittaa erityisesti riskipääoman ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen puute, etenkin startupeilla ja teolliseen mittakaavaan pyrkivillä yrityksillä.
- Yritysten suurimpana kasvun esteenä nähdään heikko taloustilanne, ei niinkään rahoituksen saatavuus; vain pieni osa pk-yrityksistä kokee rahoituksen ongelmaksi, ja lainahakemusten hylkäysprosentti on ollut viimeisen vuoden aikana matala.
- Tarvitaan uusia rahoituskanavia ja kohdennetumpia ratkaisuja pk-yrityksille, mutta sääntelyyn tulisi suhtautua maltilla, jotta kilpailu ja markkinoiden houkuttelevuus säilyvät.
- Yritysrahoituksen haasteita käsiteltiin Finanssiala ry:n (FA) Talouden pyöreän pöydän webinaarissa, jonka paneeliin osallistuivat Nordean liiketoimintajohtaja Nina Arkilahti, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen sekä FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Pankkien kitsaaksi väitetty luotonmyöntöpolitiikka saa usein moitteita mediassa ja kahvipöytäkeskusteluissa. Pankkirahoitus luo edellytyksiä yritysten kasvulle ja kehitykselle ja kampeaa samalla koko kansantaloutta kasvu-uralle, joten ankeassa taloustilanteessa etenkin pienten ja keskisuurten yritysten saamat kielteiset lainapäätökset saatetaan leimata suorastaan kasvuedellytysten heikentämiseksi ja tarpeettomaksi riskien karttamiseksi.
Mutta kuinka yleisestä ongelmasta pk-yritysten rahoituksen puutteessa on kyse? Onko vika pankkien varovaisuudessa vai yritysten kasvuhaluttomuudessa? Mikä on voimakkaasti paisuneen sääntelyn rooli? Aihetta valaistiin eri näkökulmista Finanssiala ry:n (FA) Talouden pyöreän pöydän webinaarissa.
Löysä luotonmyöntöpolitiikka luo enemmän ongelmia kuin ratkaisee niitä – riskirahoitusta tarvitaan
Yritysten lainansaantivaikeuksista puhutaan usein synkin otsikoin, mutta tutkimusdatan perusteella kokonaisuudesta piirtyy kuitenkin moniulotteisempi kuva. Aiheeseen johdatellut FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila viittasi viimeaikaisiin kyselytutkimuksiin, joissa on selvitetty pk-yritysten kasvun tai kehittämisen esteitä sekä yritysrahoituksen saamista.
”Suurimpana ongelmana kasvun kannalta yritykset näkivät nykyisen heikon taloustilanteen. Vain pieni osa kokee rahoituksen ongelmana. Viimeisimpään Pk-yritysbarometriin vastanneista kaksi kolmasosaa vastaajista kertoi, että he eivät ole edes tarvinneet ulkoista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Rahoitusta hakeneista vain viisi prosenttia kertoi, että hakemus hylättiin”, Mattila selosti.
Yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen melko vähäisiä, mutta lainaa saadakseen yrityksen kannattavuuden, kassavirran, vakavaraisuuden ja vakuuksien tulee olla kunnossa. Mattilan mukaan tietyntyyppiset yritykset saattavat olla väliinputoamisen vaarassa.
”Tiettyjä katvealueita on, esimerkiksi niiden yritysten kohdalla, jotka pyrkivät skaalaamaan toimintaansa teolliseen mittakaavaan. Silloin puhutaan oman pääoman ehtoisen rahoituksen puutteesta, eli aidosti riskiä kantavien ulkopuolisten rahoituslähteiden puutteesta. Startup-yrityksillä taas ei välttämättä ole riittävän hyviä vakuuksia, tai ne ovat liian pieniä hakemaan markkinoilta rahoitusta ja liian riskipitoisia pankeille”, Mattila analysoi.
Erityisesti kriittisissä kasvuvaiheissa tarvitaan kohdennetumpia ratkaisuja
Nordean liiketoimintajohtaja Nina Arkilahti totesi webinaaripaneelissa, että yritysrahoitus toimii kokonaisuutena hyvin, mutta myös Arkilahden mukaan tarvittaisiin kohdennetumpia ratkaisuja, jotta erilaiset yritykset saisivat juuri omaan tilanteeseensa sopivaa rahoitusta.
”Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla suomalaisten pankkien luotonanto pk-yrityksille on kasvanut, ja esimerkiksi Nordeassa kasvua oli neljä prosenttia. Yrityslainojen kysyntä on lisääntynyt ja pankkilainaa saa, mutta tilastojen mukaan oman pääoman ehtoinen rahoitus on Suomessa yhä eurooppalaisen keskitason alapuolella”, Arkilahti totesi.
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen muistutti yritystoimintaan liittyvästä epävarmuudesta, jonka asettamia haasteita rahoituksen saannille pitäisi ratkaista.
”Ajatus kassavirran ennustettavuudesta ja pitkän aikavälin näkymien selkeydestä ei ole kaikissa tilanteissa yrittäjän kannalta realistista. Ongelma ei kuitenkaan korjaudu syyttelemällä, vaan etsimällä ratkaisuja, joilla rahoituksen riskinottokykyä saataisiin lisättyä”, Salminen vetosi.
Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen kiinnitti huomiota pankkien hallitsevaan rooliin Suomen rahoitusjärjestelmässä. Nykäsen mukaan tarvittaisiin eurooppalaisia ratkaisuja ja pääomamarkkinaunionin edistämistä, mutta myös yrityksille lainoja, takauksia ja vientirahoitusta tarjoavan Finnveran tarkastelua.
”Pitäisi pystyä luomaan uusia rahoituskanavia yrityksille, ei pelkästään kasvu- ja kansainvälistyville yrityksille, vaan ylipäätään pk-yrityksille. Kansallisesti pitäisi pohtia sitä, ovatko Finnveran rahoitusmallit ja tuotteet sellaisia, että uusia yrityksiä tulee rahoituksen piiriin, vai hakevatko Finnveran kautta takauksia yritykset, jotka saisivat lainaa muutenkin”, Nykänen pohti.
Näkyvää keskustelua herättävän haasteen korjaaminen houkuttelee puuttumaan asiaan sääntelyllä, mutta FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi peräänkuulutti sääntelylekan käyttämiseen malttia. Ahosniemi on huolissaan esimerkiksi valtiovarainministeriön suunnitelmasta velvoittaa pankit tarjoamaan peruspankkipalveluita yrityksille.
”Jos kaikki pankkiluvan alaiset toimijat pakotettaisiin tarjoamaan peruspankkipalvelut pk-yrityksille, se vähentäisi Suomen markkinan houkuttelevuutta tuntuvasti. Toimijoita saattaisi jopa poistua, vaikka kilpailukentän monipuolisuus olisi tärkeää. Kilpailu pitää myös lainamarkkinoita hyvässä vireessä”, Ahosniemi muistutti.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
FA:n webinaari: Pankkilainaa saa, mutta yritysten kasvu hyytyy usein riskipääoman puutteeseen
”Yrittäjän hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kestävä” – Suomen pk-yritysten lainansaanti on tutkimusten mukaan hyvällä tasolla
Fivalta perusteltu päätös pitää asuntolainakatto ja muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan – FA: Näissä oloissa tuleekin tukea talouden elpymistä
Arno Ahosniemi vastaa Antti Kaikkoselle: Digihuijauksia ei voi hoitaa vain avaamalla pankin piikki – somealustat velvoitettava mukaan
