- Finanssiala ry ihmettelee valtiovarainministeriön päätöstä jättää pankit pois kotitalouksien taloudellista tilannetta selvittävästä työryhmästä.
- Myöskään tutkijoita ei ole kelpuutettu työryhmään.
- Työryhmässä on edustajia valtiovarainministeriön lisäksi Suomen Pankista ja Finanssivalvonnasta.
- Finanssiala ry muistuttaa, että sääntelyä tai politiikkasuosituksia valmisteltaessa on kuultava laajasti tahoja, joita päätökset koskevat.
Finanssiala ry (FA) ihmettelee valtiovarainministeriön päätöstä jättää pankit ja tutkijat kotitalouksien taloudellista tilannetta selvittävän työryhmän ulkopuolelle. FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila muistuttaa, että laadukkaassa sääntelyn valmistelussa tulee olla mukana asianosaiset, eli ne, joita sääntely eniten koskee.
”Voi vain ihmetellä, miksi rahoitusalan edustajia ja muun muassa tutkijoita ei ole otettu mukaan. Toivottavasti tämä ei ennakoi tulevien politiikkasuositusten sisältöä.”
Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan työryhmä tarkastelee etenkin velkaantuneita kotitalouksia ja korkotason nousun vaikutuksia. Työryhmä arvioi myös asuntomarkkinoita, pankkien tilaa sekä makrovakauspolitiikkaa ja ottaa kantaa siihen, miten etenkin finanssipolitiikkaa ja makrovakauspolitiikkaa koskevaa lainsäädäntöä tulisi kehittää.
”Arviointikohteiden valossa on erikoista, että finanssialan edustajia ei ole pyydetty mukaan työryhmään. Uutta sääntelyä suunniteltaessa tulisi ehdottomasti kuulla niitä, joihin sääntely suoraan vaikuttaa”, Mattila paaluttaa.
Mattila muistuttaa, että valtiovarainministeriö on itse useaan otteeseen korostanut laadukkaan sääntelyn merkitystä ja vaikutusten kattavaa arviointia.
”Rahoitusala ja tutkijat eivät ole ainoa sidosryhmä, jota ei työryhmään ole kelpuutettu. Työryhmän työn tuloksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia myös kotitalouksiin, mutta silti suosituksia laaditaan vain viranomaisten voimin”, Mattila kritisoi.
Nykyisten toimien vaikuttavuus selvitettävä ennen uusia
Ennen kuin uusia politiikkatoimia lähdetään esittämään, FA muistuttaa, että viranomaisilla on jo käytössään keinoja, joilla hillitä kotitalouksien velkaantumista. Uusia rajoituksia on myös tulossa voimaan lähiaikoina, sillä eduskunta on juuri hyväksynyt lakiesityksen, joka tuo tullessaan muun muassa enimmäispituuden asuntolainoille sekä taloyhtiölainojen sääntelyn. Näiden eri toimien yhteisvaikutuksesta ei ole vielä tietoa.
Toimet vaikuttavat paitsi velkaantumiseen, myös esimerkiksi työvoiman liikkuvuuteen, vuokra-asuntomarkkinoihin, asuntojen hintoihin ja nuorten mahdollisuuksiin hankkia ensimmäinen omistusasunto. Näistä yhteisvaikutuksista olisi tarvetta saada lisätietoa ennen kuin aletaan esittää uusia toimenpiteitä.
”Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää, että ministeriö on taas perustamassa uutta työryhmää pohtimaan sääntelyn kehittämistarpeita, vieläpä hätäisellä aikataululla ”, Mattila toteaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Luottolaitosten sääntely kaipaa ajantasaistamista – lisävelvoitteille ja kansalliselle lisäsääntelylle ei ole tarvetta
Talletussuoja kuuluu tallettajille – sijoittajien tappiot sijoittajille
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan ennätysmäärä yhteydenottoja – 90 prosenttia tapauksista ratkottiin neuvonnalla
Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää
