Finanssiala linjasi EU-kantojaan – fokus harvempiin aiheisiin

Suomen finanssialan mielestä Euroopan unionin pitäisi keskittyä yhteistyössään nykyistä harvempiin osa-alueisiin mutta mennä niissä syvemmälle. Suomen on oltava jatkossakin talous- ja rahaliiton ytimessä. Pankkijärjestelmät eri maissa on tervehdytettävä ennen yhteisvastuun lisäämistä ja mahdolliset ongelmat hoidettava ensisijaisesti sijoittajavastuun kautta.

​Ison-Britannian EU-ero ja eri maiden poliittinen liikehdintä ovat osoittaneet, että EU:n eteneminen kohti liittovaltiomaisempaa rakennetta ei ole realistinen vaihtoehto.

Finanssialan näkökulmasta EU voisi keskittyä nykyistä harvempiin politiikka-alueisiin mutta mennä niissä syvemmälle. ”Tämä mahdollistaisi yhteistyön valikoidun syventämisen mutta samalla sääntelyn vähentämisen vähemmän tärkeiksi koetuilla alueilla. Olennaista on reilun kilpailun edellytysten vahvistaminen finanssi- ja muilla markkinoilla”, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoo. Alan päivitetyt EU-kannat on hiottu valmiiksi FK:n hallituksessa.

FK kannustaa Suomea olemaan jatkossakin aktiivisesti mukana kehittämässä ja vahvistamassa EU:ta, koska jäsenyys on keskeinen osa Suomen poliittista ja taloudellista identiteettiä.

Finanssialan näkökulmasta EU-maat voivat edetä yhteistyössään tarvittaessa myös eri tahtia – tästä jo olemassa olevia esimerkkejä ovat euro- ja Schengen-alueet. Eri nopeudella yhdentyvässä EU:ssa on tärkeää turvata yhteismarkkinoiden toimivuus. EU:n sisälle ei saa luoda keinotekoisia rajoja, jotka pirstovat markkinoita ja heikentävät niiden toimintaa.

Nykyisen laajuinen EMU ei mahdollista fiskaaliunionia

Suomalainen finanssiala tukee Suomen jäsenyyttä talous- ja rahaliitto EMUssa ja sen ytimessä, yhteisvaluuttaa ja pankkiunionia. Fiskaaliunionin kaltaiseen yhteisvastuun lisäämiseen kanta on kuitenkin kielteinen nykyisen laajuisessa EMUssa, sillä euromaiden talouksien ja pankkijärjestelmien kuntoerot ovat liian suuria. Lisäksi siitä voisi aiheutua moraalikato-ongelmia. Kiusaus oman talouden tai pankkijärjestelmän hoitamatta jättämiseen on suurempi, jos vaikeudet voi maksattaa yhteisestä kassasta.

Finanssiala suhtautuu myönteisesti markkinakurin käyttämiseen nykyistä enemmän EMU-maiden talouspolitiikan ohjauskeinona sekä jäsenmaiden oman vastuun korostamiseen taloudenpidossa. ”Yhteisen budjetin tai yhteisien velkakirjojen – eli eurobondien – käyttöönottoon ei ole edellytyksiä nykytilanteessa”, Kauppi toteaa.

Verojärjestelmiä erityisesti veropohjan osalta voidaan finanssialan näkökulmasta harmonisoida, mutta se ei saa estää maiden välistä verokilpailua. Verokilpailu auttaa pitämään verorasituksen kohtuullisena.

Pankkijärjestelmien kuntoonpano maksatettava omistajilla

Euromaiden pankkijärjestelmien kunnossa on edelleen suuria eroja. Siinä missä Suomessa järjestämättömien saamisten osuus kaikista saamisista on noin 1½ prosenttia, Kreikassa ja Kyproksella osuus on yli 40 prosenttia. Kuntoerot osaltaan puhuvat esimerkiksi yhteisen talletussuojajärjestelmän luomista vastaan. Ongelmat on hoidettava olemassa olevin säännöin niin, että pankkien omistajat ja velkojat vastaavat ensisijaisesti kustannuksista.

Pankkien järjestämättömien saamisten hoitoon on ehdotettu omaisuudenhoitoyhtiöitä eli ”roskapankkeja”. Jos tällaisia otettaisiin käyttöön, pitäisi niiden olla puhtaasti kansallisia ja myös kustannukset olisi katettava kansallisesti. Lisäksi niiden tulisi toimia markkinaehtoisesti kilpailua vääristämättä.

Finanssialan EU-kantoihin voi tutustua kattavammin verkkosivujemme Linjaukset-osiosta.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Taloudellinen sääntely

Veli-Matti Mattila

Johtaja, pääekonomisti

Pankkijärjestelmä, makrovakaus, yritysrahoitus, kansantalous, talouspolitiikka