Finanssiala ry (FA) on koonnut yhdessä jäsenyhtiöidensä kanssa raportointimallia, jonka avulla yhtiöt voivat kuvata omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja parantaa toimintansa läpinäkyvyyttä. Raportoinnissa käytetään indikaattoreita kuvaamaan toimien kehitystä vuosien varrella. Jokainen jäsenyhtiö päättää itse indikaattorien käytöstä.
Indikaattorit toteuttavat Finanssialan neljättä kestävän kehityksen toimenpidesitoumusta. FA:n hallitus linjasi helmikuussa 2017 tukevansa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu enintään kahteen asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.
”Monilla jäsenillämme on pitkälle kehitetyt vastuullisuusohjelmat, joissa ilmastonmuutoksen hillintä on yhtenä osana. Indikaattoreiden avulla toimia voi paremmin vertailla keskenään ja yritysten vastuullisuustoimintaa saadaan helpommin avattua”, sanoo FA:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Sijoitustoiminnan ja luotonannon indikaattorit on jaoteltu neljän eri otsikon tai liiketoiminnan osa-alueen alle. Raportoinnin kategoriat ovat yrityksen hallinto, strategia, riskienhallinta sekä mittarit ja tavoitteet.
1. Hallintoon liittyvät indikaattorit kuvaavat yritysten päätöksentekoa ja sisäisiä prosesseja ilmastonmuutoksen käsittelyssä.
2. Strategiaindikaattoreilla finanssialan yritykset antavat yleiskuvauksen, miten ilmastonmuutos on huomioitu yrityksen sijoitusstrategiassa. Se vaikuttaa kaikkein suorimmin siihen, millaiseen toimintaan rahoitusta suunnataan. Osana sijoitusstrategiaa monet yritykset vaikuttavat omistamiinsa yrityksiin ja pyrkivät ohjaamaan niiden toimintaa tulevaisuuden kannalta parempaan suuntaan.
3. Ilmastonmuutos vaatii uudenlaista riskienhallinta-ajattelua. Sään ääri-ilmiöt voivat alentaa omaisuuden arvoja ja heikentää yritysten liiketoimintaa hyvinkin nopeasti. Lisäksi sijoituksille aiheutuu riskiä sopeutumisvaiheen muutoksista, jotka liittyvät useimmiten muuttuvaan lainsäädäntöön.
4. Mittarit ja tavoitteet tekevät ilmastoon vaikuttamisesta konkreettisempaa ja helpommin seurattavaa. Mittareita voi hyödyntää esimerkiksi sijoitusten ilmastovaikutusten havainnollistamiseen ja tavoitteilla suunnata sijoitustoimintaa pitkällä aikavälillä.
Myös maksuliikenteen kestävyyteen on olemassa indikaattoreita. Niillä seurataan muun muassa maksuasioinnin siirtymistä verkkoon ja sähköisten dokumenttien yleistymistä. Suomalaisista jo 92 prosenttia maksaa laskunsa verkkopankissa.
Vahingontorjunnan vaikuttavuutta ei voi oikeastaan laskea, vaan vaikuttavuus perustuu oikeiksi arvioitujen toimenpiteiden toistoihin. Toteutuneita toimenpiteitä seurataan vuosittain. Suomen tulipalojen hiilidioksidipäästöt ovat vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa, joten vahingontorjunta on merkittävä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa.
”Suurena sijoittajana, luotonantajana, vakuuttajana ja omaisuudenhoitajana finanssiala haluaa kuvata työtään ilmastonmuutoksen hillitsemisessä mahdollisimman tarkasti. Jokainen alan yritys päättää luonnollisesti itse, mihin toimenpiteisiin ryhtyy tai mitä indikaattoreita alkaa käyttää”, Kauppi kertoo.
Aiemmin Finanssiala ry on tehnyt kolme kestävän kehityksen toimenpidesitoumusta: sitoumuksen taloudellisen tiedon muuttamisesta digitaaliseksi, sähköisestä ajoneuvorekisteristä ja palvelutapahtumien yhdistämisestä sekä terveydenhuollon asiakirjojen digitalisoinnista.
Lue lisää Finanssialan kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksista.