- Finanssiala ry on pettynyt, että Finanssivalvonta (Fiva) ei vieläkään kohota lainakattoa lakisääteiselle perustasolleen.
- Myös asuntolainanhakijan enimmäisvelanhoitorasitetta koskevan suosituksen käyttöönoton lykkääminen olisi FA:n mielestä ollut perusteltua.
- Järjestelmäriskipuskurivaateen palauttaminen kasvattaisi pankkien pääomavaateita ja heikentäisi niiden luotonantokykyä.
- Fivan päätös pitää muuttuva lisäpääomavaatimus 0 prosentissa on perusteltu.
Finanssivalvonta tiedottaa 19.12.2022 säilyttävänsä asuntolainakaton eli enimmäisluototussuhteen aiemmalla tasollaan sekä pankeille asetettavan muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan. Fivan johtokunta myös valmistautuu päättämään järjestelmäriskipuskurin asettamisesta pankkisektorin riskinkantokyvyn vahvistamiseksi vuoden 2023 alussa.
Korkojen nousu, energian kallistuminen ja talousnäkymien synkentyminen ovat hiljentäneet myös Suomen asuntomarkkinoita. Rahoitusolojen kiristämisen ja lainansaannin vaikeuttamisen sijaan makrovakauspolitiikan keventäminen olisi ollut perusteltua. Finanssiala ry on pettynyt, ettei Finanssivalvonta vieläkään päättänyt perua asuntolainojen enimmäisluototussuhteeseen kesällä 2021 tehtyä kiristystä. Se koski muita kuin ensiasunnon ostajia.
”Suomen pankkisektori on hyvin varautunut talouskasvun hidastumiseen. Fivan syyskuussa julkistaman Valvottavien taloudellinen tila ja riskit -raportin mukaan pankkisektorin vakavaraisuussuhdeluvut ovat pysyneet vahvoina ja ylittävät eurooppalaisen keskitason. Heikkenevässä taloustilanteessa on tärkeää, että pankkien lainanantokyky säilyy hyvänä, jotta niin yritys- kuin asuntoluototuskin voivat jatkua ennallaan ja tukea talouskasvua ja työllisyyttä”, sanoo Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Syytä paniikkiin ei asuntomarkkinoilla ole. Suhteessa kuluttajahintoihin Suomen asuntohinnat ovat suunnilleen samalla tasolla kuin 10 vuotta sitten, ja vuokriin sekä ansiotasoon verrattuna ne ovat jopa kymmenen vuoden takaista alempana. Merkkejä yleisestä asuntohintakuplasta ei siis ole.
”Fivan väläyttämä mahdollisuus palauttaa järjestelmäriskipuskurivaade ei olisi tässä taloustilanteessa oikea toimenpide. Pankkien pääomavaateiden nosto heikentäisi niiden mahdollisuuksia tukea taloutta luottoja myöntämällä. On myös syytä muistuttaa, että jos puskurivaade päätetään asettaa, se on perusteltava läpinäkyvästi ja huolella. ”
Vuoden 2023 alussa astuu voimaan asuntolainanhakijan enimmäisvelanhoitorasitusta koskeva suositus. Suosituksen tavoite, turvata kotitalouksien lainanhoito- ja kulutuskyky stressitilanteessa, on kannatettava, mutta ajankohta on huono.
”Nykyisessä talous- ja asuntomarkkinatilanteessa suosituksen käyttöönoton ajankohdan myöhentäminen olisi ollut hyvin perusteltua. Suositus voi hankaloittaa entisestään asuntomarkkinoiden tilannetta”, Mattila sanoo.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää
Fivalta hyvä ja perusteltu päätös palauttaa asuntolainakatto perustasolleen
Finanssiala pettynyt – heikentynyt talous- ja asuntomarkkinatilanne olisi puoltanut lainakaton nostoa ja lisäpääomavaatimusten myöhentämistä
Asuntolainakaton nosto olisi ollut tarpeen
