- Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt säilyttää asuntolainakaton eli enimmäisluototussuhteen aiemmalla tasollaan. Muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta se pysyy siis 85 prosentissa eli lakisääteistä perustasoaan kireämpänä. Ensiasunnon ostajille katto on 95 prosenttia.
- Asuntolainakattoa sovelletaan jatkossa luottolaitosten lisäksi myös muihin kuluttajaluottoja myöntäviin yrityksiin.
- Myös muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy ennallaan. Finanssivalvonnan aiemman päätöksen mukaisesti pankeille tulee ensi keväänä uusi lisäpääomavaatimus, ns. järjestelmäriskipuskurivaatimus.
- Finanssiala ry on pettynyt, että Fiva ei päätynyt nostamaan lainakattoa eikä myöhentämään järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantuloa. Tämä olisi ollut perusteltua talous- ja asuntomarkkinatilanteen heikkenemisen takia.
Finanssivalvonta (Fiva) säilyttää asuntolainakaton eli enimmäisluototussuhteen aiemmalla tasollaan. Asuntolainakattoa sovelletaan jatkossa luottolaitosten lisäksi myös muihin kuluttajaluottoja myöntäviin yrityksiin, jotka tulivat Fivan valvottaviksi heinäkuun alussa. Lisäksi johtokunta päätti säilyttää pankeille asetettavan muuttuvan lisäpääomavaatimuksen perustasollaan.
Makrovakauspolitiikka on tiukentunut kesästä 2022 lähtien. Viimeisin kiristys tapahtui maaliskuussa 2023, kun Fivan johtokunta asetti pankeille rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän lisäpääomavaatimuksen eli niin sanotun järjestelmäriskipuskurivaatimuksen. Se tulee voimaan huhtikuussa 2024.
”Talous- ja asuntomarkkinatilanteen selvä heikkeneminen on syytä ottaa huomioon makrovakauspolitiikan virityksessä. Pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen pitäminen 0 prosentissa on perusteltua. Myös muiden kuin ensiasunnon ostajien lainakaton nostamiselle samoin kuin kansallisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantulon myöhentämiselle olisi ollut perusteet. Tähän Fiva ei kuitenkaan valitettavasti päätynyt”, toteaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Vahvan vakavaraisuutensa ja hyvän kannattavuutensa turvin Suomen pankkisektori on hyvissä asemissa ottamaan vastaan talouden tilan heikkenemisen vaikutuksia. Myös ongelmaluottojen taso on pysynyt matalana, ja pankkisektorin tappionsietokyky mahdollisia luottotappioita vastaan on vahva.
”Hyvä kriisinkestävyys käy ilmi myös Euroopan pankkiviranomaisen ja Finanssivalvonnan heinäkuun lopulla julkistamista pankkien stressitestien tuloksista. Niiden mukaan Suomen pankkisektori kestäisi toimintaympäristön merkittävänkin heikkenemisen”, Mattila muistuttaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää
Fivalta hyvä ja perusteltu päätös palauttaa asuntolainakatto perustasolleen
Finanssiala pettynyt – heikentynyt talous- ja asuntomarkkinatilanne olisi puoltanut lainakaton nostoa ja lisäpääomavaatimusten myöhentämistä
Asuntolainakaton nosto olisi ollut tarpeen
