Finanssiala suhtautuu vastuullisesti velkaantumisvaroituksiin

Finanssiala suhtautuu vastuullisesti Euroopan järjestelmäriskikomitean varoitukseen, että kotitalouksien velkaantuneisuus tekee Suomen rahoitusjärjestelmästä haavoittuvaisen. Järjestelmäriskikomitea pitää Suomen pääasiallisena haavoittuvuutena pienelle joukolle keskittynyttä kotitalouksien korkeaa ja kasvavaa velkaantumista.

Finanssialan Keskusliiton (FK) pääekonomisti Veli-Matti Mattila yhtyy Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtajan Pentti Hakkaraisen arvioon, että Suomen rahoitusjärjestelmän vakauteen ei kohdistu kuitenkaan välittömiä uhkia. ”Pankkien, pankkiasiakkaiden ja koko rahoitusjärjestelmän kannalta on erittäin tärkeää seurata tarkoin, että kotitalouksien velkaantuminen säilyy maltillisena, Mattila toteaa.

Suomessa on jo Mattilan mukaan ryhdytty monenlaisiin toimenpiteisiin, joilla hillitään kotitalouksien velkaantumista. ”Viime heinäkuussa otettiin käyttöön lainakatto, ja lisäksi Finanssivalvonta aikoo asettaa eräiden pankkien asuntolainasalkkujen keskimääräisille riskipainoille alarajan ensi heinäkuuhun mennessä. Myös asuntolainojen korkovähennysoikeutta on supistettu verotuksessa. Valtiovarainministeriö on myös valmistelemassa järjestelmäriskipuskuria koskevaa lainsäädäntöä.”

Mattilan mukaan Suomessa on riittävän kattava makrovakausvälineistö jo nyt. ”Nyt ei pidä alkaa kehitellä uusia välineitä, vaan on kerättävä kokemuksia nykyisten välineiden kuten lainakaton toimivuudesta. On myös tärkeää, ettei tehdä hätiköityjä ratkaisuja, jotka hyydyttävät orastavaa talouden kasvua.”

Suomalaisten lainanhoitokulttuuri tervettä

Mattila muistuttaa, että lainanhoitokulttuurimme on terveellä perustalla, koska suomalaiset hoitavat lainansa takaisinmaksun tunnollisesti. ”Asunnon hankinta on kotitalouksien tärkeimpiä päätöksiä, joka voi edellyttää vuosikausien valmistautumista ja säästämistä. Tämän vuoksi on tärkeää, että asuntorahoitusta koskeva sääntely on johdonmukaista ja pitkäjänteistä.”

Mattilan mukaan nyt ehdotetut uudet välineet, kuten lainanottajan tuloihin suhteutettu velkakatto ja velanhoitomenokatto, olisivat kansallista lisäsääntelyä, jolla ei ole EU-lainsäädäntöpohjaa.

”On vältettävä kansallisten viritelmien luomista ja odotettava mahdollista EU-tason harmonisointia. Komissio järjesti äskettäin konsultaation EU:n makrovakauskehikosta, ja sen yhteydessä kävi hyvin ilmi, miten epäyhtenäinen tilanne on. Komissio tuleekin todennäköisesti tekemään lainsäädäntöesityksiä asiasta.”

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Taloudellinen sääntely

Veli-Matti Mattila

Johtaja, pääekonomisti

Pankkijärjestelmä, makrovakaus, yritysrahoitus, kansantalous, talouspolitiikka

Vaikuttaminen

Marjo Lapatto

Mediapäällikkö

Media, EU-viestinnän koordinointi, vakuutuksen, arvopaperien, sijoitusrahastojen ja talletussuojan viestintä, sidosryhmät