Finanssialan yritykset arvostavat henkilöstönsä halua ja kykyä kehittää omaa ammattitaitoaan

Palvelualojen osaajabarometrin mukaan finanssiala uskoo henkilöstömäärän kasvuun aiempaa vahvemmin. Kuva: Shutterstock
  • Palvelualojen osaajabarometri 2022 julkaistiin maanantaina 30.5.
  • Mukana olivat Finanssiala ry (FA), Palta, Kaupan liitto sekä MaRa.
  • Henkilöstömäärän kasvuun uskotaan finanssialalla aiempaa vahvemmin.
  • Yhä useamman työnhakijan osaaminen vastaa finanssialan tarpeita.

Osaavan työvoiman rekrytointi on vaikeaa joka toiselle palveluyritykselle Suomessa, selviää Finanssialan, Palvelualojen työnantajat Paltan, Kaupan liiton sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan yhteisestä Palvelualojen osaajabarometrista. Barometrin mukaan suurimmat syyt rekrytointivaikeuksiin ovat, ettei työnhakijoita ole ja eikä hakijoiden osaaminen vastaa tarpeita.

Palvelualojen osaajabarometriin vastanneista yrityksistä yli kolmannes kertoo ulkomaisen työvoiman osuuden kasvavan seuraavien parin-kolmen vuoden aikana.

Toimialojen välillä on selkeitä eroja: esimerkiksi finanssialan yritykset arvioivat ulkomaalaistaustaisen työvoiman kasvavan muita vähemmän. Finanssialalla määrän arvioidaan kasvavan seuraavien 2–3 vuoden aikana 16 prosenttia, kun vastaava luku Kaupan liitolla on 37 , MaRalla 56  ja Paltalla 22.

Finanssiala uskoo henkilöstömäärän kasvuun aiempaa vahvemmin

Verrattuna vuoden 2019 osaajabarometrin tuloksiin, finanssialalla uskotaan nyt henkilöstömäärien kasvuun aiempaa vahvemmin. Tuoreessa tutkimuksessa 21 prosenttia arvioi henkilöstömäärän kasvavan lähitulevaisuudessa, kun vuonna 2019 näin arvioi 15 prosenttia.

Yhä useamman työnhakijan osaaminen myös vastaa alan tarpeita. Vuonna 2019 vastaajista 65 prosenttia oli sitä mieltä, että työntekijöiden osaaminen ei vastaa alan tarpeita. Tämän vuoden tutkimuksessa vastaava luku oli pudonnut puolella ollen enää 31 prosenttia.

Henkilöstömäärään kasvuun siis uskotaan, mutta uusien työntekijöiden rekrytoinnissa on ongelmia nyt myös finanssialalla. Rekrytointia hankaloittaa työnhakijoiden vähäisyys sekä esimerkiksi toimipisteiden syrjäinen sijainti.

Elinikäinen oppiminen kunniaan

Finanssialan yritysten tärkeimmiksi henkilöstön osaamisen osa-alueiksi nimettiin kyky ja halu kehittää omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan, kyky sopeutua muutokseen, asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen, sosiaaliset kyvyt sekä digitaalisten ja tekoälypohjaisten ratkaisujen hyödyntäminen.

”Ei riitä, että meillä on kyky elinikäiseen oppimiseen, vaan täytyy myös olla sekä motivaatio että halu panostaa, mutta myös asenne siihen, että joka päivä pitää ja saa oppia uutta”, korostaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Finanssialan hallitusohjelmatavoitteissa jatkuvan oppimisen teemat ovat vahvasti läsnä, ja FA ehdottaa seuraavia toimenpiteitä jatkuvan oppimisen tukemiselle:

  • Jatkuvalle oppimiselle on luotava joustavat edellytykset. Työssä tapahtuvan kehittymisen lisäksi on varmistettava työelämälähtöiset ja helposti saavutettavissa olevat julkiset koulutuspalvelut.
  • Korkeakoulujen ja oppilaitosten on tarjottava jatkuvan oppimisen palveluja tiiviissä yhteistyössä yritysten ja työelämän kanssa niin, että rahoitusmalli tukee sitä.  
  • Jatkuvaa oppimista on tuettava julkisella digitaalisella alustalla, joka kokoaa jokaisen työkokemuksen, koulutuksen ja osaamisen yhteen sekä tarjoaa täydennyskoulutusta ja avoimia työpaikkoja.
     

Digitalisaation merkitys liiketoiminnalle tasaantumassa

Osaajabarometrin mukaan digitalisaation merkitys finanssialan yritysten liiketoimintaan on tasaantumassa. Tästä huolimatta finanssialan yritykset näkevät digitalisaation yhtenä merkittävimmistä tulevaisuuden trendeistä. Jopa 84 prosenttia vastaajista sanoo digitalisaation vaikuttavan voimakkaasti liiketoimintaan.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan