Yrittäjyyteen rohkaiseminen ja myönteisen yritysilmapiirin luominen on tärkeää. Nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa keskustelu velkajärjestelystä on noussut jälleen ajankohtaiseksi. On ehdotettu, että velallisen maksuohjelman kestoa lyhennettäisiin nykyisestä kolmesta vuodesta esimerkiksi kahteen vuoteen. ”Se ei kuitenkaan välttämättä parantaisi yrittäjien asemaa”, kirjoittaa johtaja Helena Laine Finanssialan Keskusliiton tuoreessa Finanssimarkkinakatsauksessa.
Finanssialan näkemyksen mukaan velkajärjestelyn yhteydessä vahvistettavan maksuohjelman lyhentäminen ei hyvästä tarkoituksesta huolimatta parantaisi yrittäjien asemaa. Helena Laineen mukaan nyt olisi maltettava odottaa vireillä olevan velkajärjestelyn uudistamistyön toista vaihetta, joka on parhaillaan oikeusministeriön arvioitavana.
Maksuohjelman kestolla on laajempaa merkitystä. Luottojärjestelmän toimivuus ja pankkien mahdollisuus luotottaa yrityksiä edellyttävät, että myös velkojien oikeudet turvataan riittävästi yritysten maksukyvyttömyystilanteessa. Maksuohjelman lyhentäminen voisi siten olla heikentämässä yritystoiminnan edellytyksiä. Velkojan luottoriskin kasvaessa syntyy myös kustannuspaineita. Lisäksi pankkien tiukentuvat vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset kaventavat niiden mahdollisuuksia rahoittaa asiakkaitaan.
Yrittäjävelallisen asemaa tulisi parantaa kohdennetuin toimin, jotka eivät heikennä yleisesti velkojien maksunsaantia. Maksuohjelman kestoa on juuri lyhennetty, joten seuraavaksi tulee arvioida työryhmän muita ehdotuksia, joilla voidaan parantaa yrittäjien asemaa.
Lyhyt maksuohjelma on suomalainen erikoisuus. Asiansa moitteettomasti hoitanut yrittäjä voi tällä hetkellä saada yritystoiminnan päättymisen jälkeen velkajärjestelyn, jossa maksuohjelman pituus on kolme vuotta. Suurimmassa osassa Eurooppaa ja myös muissa Pohjoismaissa kesto on vähintään viisi vuotta.
Maksuohjelman pituudella on ratkaiseva merkitys velkojille tulevien kertymien kannalta. Vaikka nykyjärjestelmällä velkojille ei kerrykään paljon suorituksia, niiden merkitystä ei tule aliarvioida.
Lue Finanssimarkkinakatsauksesta myös:
- Viisi edellytystä toimivalle pankkiunionille
- Euroalueen yritysten rahoituksesta aiempaa pienempi osa pankkilainoja
- Rahamarkkinoiden viitekorot polttopisteessä
- Miten varainsiirtoveron korotus vaikuttaa asuntomarkkinoihin
Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Kristiina Siikala, puh. 020 793 4273