- Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia.
- Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa.
- Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.
Finanssiala ry (FA) pitää järkevänä Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää muiden kuin ensiasunnon ostoon otettujen lainojen lainakatto perustasollaan 90 prosentissa ja ensiasuntotlainojen katto 95 prosentissa. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa.
”Asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen pitäminen ennallaan on tässä suhdannetilanteessa oikea päätös. Suomen talouden tilanne on pysynyt heikkona samalla, kun julkisen talouden säästöjä jatketaan. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Mattila huomauttaa, että Suomen viime vuosien makrovakauspolitiikka on ollut kiristävää. Ainoa keventävä toimenpide on ollut lainakaton nostaminen lakisääteiselle perustasolle muiden kuin ensiasunnon ostajien kohdalla joulukuussa 2023.
Mattilan mukaan kauppapoliittisten jännitteiden lieveneminen on syksyn aikana vähentänyt maailmantalouden kehitykseen liittyvää epävarmuutta ja tukenut rahoitusmarkkinoita. Monet talouskehitystä kuvaavat indikaattorit ovatkin olleet noususuunnassa. Aiemmista ennusteista poiketen Suomen talouden kehitys on kuitenkin jatkunut myös loppuvuonna heikkona.
”Kotitaloudet ovat edelleen varovaisia kulutuksessaan, ja asuntorakentaminen on pysynyt selvästi matalammalla tasolla kuin aiempina vuosina. Talouskasvun on ennustettu piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja viennin elpymisen myötä, mutta nyt näyttää siltä, että elpyminen siirtyy ensi vuoteen. Nopeaa kasvua ei ole odotettavissa silloinkaan”, Mattila analysoi.
Suomen pankkisektori on kestänyt hyvin talouden taantuman. Mattila muistuttaa, että suomalaispankkien hyvä kriisinkestävyys kävi ilmi myös Euroopan pankkiviranomaisen, EKP:n ja Finanssivalvonnan elokuussa 2025 julkistamista stressitestituloksista, jotka perustuivat hyvin heikon talouskehityksen skenaarioon.
”Pankkisektorin vakavaraisuus on vahva ja kannattavuus hyvä. Ongelmaluotot ja luottotappiot ovat pysyneet alhaisella tasolla, Euroopan matalimpien joukossa. Pankeilla on siis kaikki edellytykset lisätä luotonantoaan – nyt vain tarvittaisiin hyviä investointeja, joita rahoittaa ”, Mattila toteaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi
Fiva: Finanssisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana – stressitestit osoittavat pankkisektorin kestävän koviakin iskuja
