- Finanssivalvonnan (Fiva) pankeille asettama yhden prosenttiyksikön suuruinen järjestelmäriskejä koskeva lisäpääomavaatimus oli pitkälti odotusten mukainen, vaikkakin sen ajoitus on ongelmallinen.
- Fiva julkisti päätöksen 30.3.2023. Aiemmin voimassa ollut lisäpääomavaatimus poistettiin koronapandemian takia keväällä 2020.
- Fiva ilmoitti jo viime joulukuussa, että se valmistautuu päättämään lisäpääomavaatimuksen asettamisesta vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.
Finanssiala ry:n (FA) johtava lakimies Olli Salmi näkee positiivisena, että Fiva on selkeästi ryhdistäytynyt päätöksen perusteluissa aikaisempaan nähden. Salmen mukaan tällaiselle päätökselle vaaditaan kuitenkin vielä tarkempia perusteluja.
”Lainsäädäntö on muuttunut kevään 2020 jälkeen. Uudessa lainsäädännössä rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella pankeille asetettava lisäpääomavaatimus sekä rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävälle pankille määrättävä lisäpääomavaatimus (ns. O-SII-puskuri) on erotettu toisistaan. Myös Fivan päätöksessä ne on periaatteessa erotettu, mutta tarkastelu vaatimusten keskinäisestä suhteesta jää melko ylätasolle.”
Finanssivalvonta tyytyy tarkastelemaan asiaa kokonaisarviona ja viittaa stressitesteihin sekä tutkimuskirjallisuuteen, mikä on puute päätöksen taustalla olevan riskilaskennan läpinäkyvyydessä. Kokonaisarvioon vaikuttavia yksittäisiä tekijöitä ja niiden painoarvoa ei päätöksestä löydy. Se vaikeuttaa esimerkiksi mahdollisten tulevien pääomavaatimusten muutosten ennakointia.
”Päätöksessä esitellään sääntelyssä asetettuja mittareita, joiden arvot voivat yhtäältä osoittaa järjestelmäriskien olemassaoloa, ja jotka toisaalta rajaavat viranomaisten harkintavaltaa. Päätöksen perusteluissa hahmotellaan, millaisia riskejä on, mutta niistä ei ilmene, kuinka suuria nämä riskit ovat. Tietoa ei ole myöskään siitä, millaisella asteikolla riskit ja niiden mukaan asetettava pääomavaatimus muodostuvat, eikä siitä, miten vaatimus nousisi tai laskisi mittarien arvojen muuttuessa”, Salmi jatkaa.
Kun talousvaliokunta aikoinaan käsitteli hallituksen lakiesitystä, se kirjasi mietintöönsä, miten järjestelmäpuskurin asettamisessa tulisi menetellä:
”…talousvaliokunta pitää näiden säännösten soveltamisessa välttämättömänä, että järjestelmäriskipuskurin asettamispäätöksessä avataan kattavasti ne riskit, joiden perusteella järjestelmäriskipuskuri asetetaan, tunnistetun riskin suuruus arvioidaan määrällisesti ja pääomavaade johdetaan siitä läpinäkyvästi niin, että järjestelmäriskipuskurin asettamispäätöksen perusteet ovat toistettavissa”.
”Olisi ollut toivottavaa, että Fivan päätöksessä olisi esitetty talousvaliokunnan esittämät seikat nyt esitettyä tarkemmin. Näin pankit pystyisivät omassa toiminnassaan laskemaan lisäpääomavaatimuksen määrän ja arvioimaan, miten ne omilla toimillaan voisivat vähentää riskejä ja siten lisäpääomavaatimuksen määrää, tai ylipäätään arvioimaan sitä, onko useita vaatimuksia lopulta johdettu samasta riskistä”, Salmi toteaa.
FA pitää myös lisäpääomavaatimuksen asettamisen ajankohtaa ongelmallisena. Taloustilanteeseen kohdistuu merkittävää epävarmuutta ja taantuman riski on suuri. Pankkien mahdollisuutta tukea asiakkaitaan ja kykyä ylläpitää luotonantoaan ei tässä tilanteessa saisi kaventaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää
Fivalta hyvä ja perusteltu päätös palauttaa asuntolainakatto perustasolleen
Finanssiala pettynyt – heikentynyt talous- ja asuntomarkkinatilanne olisi puoltanut lainakaton nostoa ja lisäpääomavaatimusten myöhentämistä
Asuntolainakaton nosto olisi ollut tarpeen
