FK: Suomessa ei tarvetta kiristää makrovakauspolitiikkaa

Finanssialan Keskusliitto (FK)
katsoo, että Suomessa ei ole tarvetta korottaa asuntolainojen riskipainoja eikä
muullakaan tavoin kiristää makrovakauspolitiikkaa. Vaarana on, että toimet
entisestään vaikeuttavat talouden elpymistä.

Finanssivalvonnan johtokunta päätti 21. joulukuuta niin sanottujen makrovakausvälineiden käytöstä. Pankeille ei aseteta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta, mutta Finanssivalvonta aloittaa valmistelut asuntolainojen riskipainojen korottamiseksi. Korotus voidaan toteuttaa esimerkiksi asettamalla sitova alaraja asuntolainojen riskipainoille.

Finanssialan Keskusliiton mielestä Suomen makrovakaustilanne on ennallaan, eikä näköpiirissä ole sellaisia uusia uhkia, jotka edellyttäisivät makrovakauspolitiikan kiristämistä. Suomessa ei ole merkkejä luotonannon tai velkarahoituksen liiallisesta kasvusta viime kuukausien aikana. Myös asuntomarkkinoiden tilanne on pysynyt rauhallisena, mikä näkyy niin asuntohinnoissa kuin uusien asuntolainojen nostoissa.

Lisäksi Suomen pankkisektorin tilanne on hyvin vakaa ja sen stressinsietokyky hyvä. Kokonaisvakavaraisuus oli syyskuun 2015 lopussa peräti 21,6 % ja tappiopuskuri yli 16 mrd. euroa. Pankkien omat pääomat ovat siten riittävät turvaamaan luotonannon jatkuvuuden, vaikka Suomen talouden heikko tila jatkuisi edelleen.

”Asuntolainojen riskipainojen korotus lisää pankkien kustannuksia, mikä voi heijastua uusien asuntolainojen ehtoihin. Viime kädessä tämä riippuu markkinoiden kilpailutilanteesta”, toteaa FK:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

”Finanssivalvonta pyrkii riskipainojen korotuksella torjumaan niitä riskejä, joita kotitalouksien velkaantumisen kasvuun liittyy. Vaarana kuitenkin on, että samalla Suomen talouden kasvunäkymät entisestään heikkenevät”, Mattila jatkaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Taloudellinen sääntely

Veli-Matti Mattila

Johtaja, pääekonomisti

Pankkijärjestelmä, makrovakaus, yritysrahoitus, kansantalous, talouspolitiikka