FK: Yhteinen talletussuoja lisäisi yhteisvastuuta entisestään

Suomen finanssialan mielestä pankkiunionimaiden yhteiselle talletussuojalle ei ole tarvetta eikä edellytyksiä. Euroopan komissio julkisti tiistaina 24.11. lainsäädäntöehdotuksensa, jolla euroalueen yhteinen talletussuojajärjestelmä rakennettaisiin vuoteen 2024 mennessä.

​Pääekonomisti Veli-Matti Mattila Finanssialan Keskusliitosta (FK) painottaa, että ero eri maiden pankki- ja talletussuojajärjestelmien kestävyydessä ja kunnossa on suuri. ”On suuri riski, että suomalaiset pankit – ja viime kädessä niiden asiakkaat – joutuvat kantamaan vastuuta yhteisen talletussuojan kustannuksista epäreilulla tavalla. Yhteisen järjestelmän luomisen sijaan on keskityttävä yhdenmukaistamaan eri maiden kansalliset talletussuojajärjestelmät talletussuojadirektiivin mukaisesti.”

FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mielestä nyt vuoden toiminnassa ollut yhteinen pankkivalvonta on tärkeä osa pankkisektorin vakauttamista. ”Yhteinen valvonta ja rakenteilla oleva yhteinen kriisinratkaisu lisäävät luottamusta järjestelmään.”

”Pankkiunioniin sisältyvä yhteinen kriisinratkaisurahasto luo jo laajan yhteisvastuun eri maiden pankkien välille. Suomalaisten pankkien osuus rahaston kustannuksista on arviolta noin miljardi euroa. Suomalaista näkökulmasta katsottuna emme halua enempää lisätä yhteisvastuuta”, Kauppi sanoo.

Kauppi vaatii, että talletussuojajärjestelmän rooli on arvioitava huolella uudessa kriisinratkaisukehikossa. Kehikon mukaan jatkossa pankkikriisien kustannukset katetaan ensisijaisesti sijoittajanvastuun kautta.

Euromaiden talletussuojajärjestelmät eroavat nykyään suuresti toisistaan. Erityisesti tämä koskee sitä, miten paljon niihin on ennakkoon kerätty varoja pankeilta. Monissa euroalueen maissa niitä ei ole kerätty ollenkaan.

Veli-Matti Mattilan mukaan myös pankkien kuntoerot ovat euroalueella suuret. Tämä näkyy esimerkiksi vakavaraisuusluvuissa ja järjestämättömien saamisten määrässä. Järjestämättömät saamiset kuvaavat pankkien saatavia, käytännössä lainoja, jotka ovat olleet hoitamatta yli 90 päivää. Suomessa näiden saamisten määrä on euroalueen pienin.

”Yhteinen pankkivalvonta on ottamassa vasta ensiaskeleitaan. Tavoitteena on valvonnan yhdenmukaistuminen ja sen myötä pankkijärjestelmien kuntoerojen kaventuminen. Prosessi on kuitenkin hidas. Jo nyt on paljastunut, että pankkien pääomavaatimukset eivät ole niin yhdenmukaiset kuin kuviteltiin. Lisäksi Euroopan keskuspankin johdolla viime vuonna tehdyn kuntoarvion ulkopuolelle jäi tuhansia pienempiä pankkeja”, Mattila toteaa.

Komission ehdotus yhteisestä talletussuojajärjestelmästä on kolmivaiheinen. Aluksi kyse olisi kansallisten järjestelmien jälleenvakuuttamisesta. Kolmen vuoden kuluttua siirryttäisiin rinnakkaisvakuutusjärjestelmään, jossa eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän osuus lisääntyisi vähitellen. Viimeinen vaihe olisi täysin yhteinen eurooppalainen talletussuojajärjestelmä.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Taloudellinen sääntely

Veli-Matti Mattila

Johtaja, pääekonomisti

Pankkijärjestelmä, makrovakaus, yritysrahoitus, kansantalous, talouspolitiikka

Vaikuttaminen

Tuomo Yli-Huttula

Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja

Ryhmän esimies, sidosryhmävaikuttamisen sekä viestinnän johto, yhteiskunta- ja mediasuhteet