FK:n hallitusohjelmatavoitteet: Jalka pois sääntelykaasulta ja yksityistä rahaa ikäihmisten hoivaan

Kohtuuton sääntely ja kansallinen lisäsääntely ajavat helposti työtä ja pääomia pois Suomesta. Finanssialan Keskusliiton (FK) keskeisin hallitusohjelmatavoite onkin, että päättäjät ymmärtävät toimivien ja terveiden finanssimarkkinoiden merkityksen talouskasvun luojana. Tämän tulee näkyä myös hallitusohjelman kokonaissisällössä.

Kaksi muuta pääteemaa ovat yksityisen varallisuuden käyttö vanhuusaikana ja digitaalisten palveluiden vauhdittaminen. Jokaisen teeman alle on kerätty konkreettisia tavoitteita, joita on yhteensä 16. Tavoitteet ovat luettavissa kokonaisuudessaan FK:n verkkosivuilta. ”Tavoitelistalla on useita esityksiä, jotka tähtäävät finanssialan ylisääntelyn välttämiseen. Finanssikriisi laittoi liikkeelle paljon uutta ja tarpeellista sääntelyä. Nyt paketti alkaa olla valmiina, joten on aika nostaa jalkaa sääntelykaasulta. Tälle vaatimukselle on laaja tuki päättäjien keskuudessa tehdyn mielipidemittauksen mukaan ”, FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi kertoo. Kauppi muistuttaa, että Suomen kilpailukyvylle kansalliset lisävaatimukset ovat haitallisia. ”Suomessa ei pidä ottaa finanssialalla käyttöön EU-sääntelyä tiukempia vaatimuksia, jotka heikentävät suomalaisten menestysmahdollisuuksia.” Finanssialalle ei saa Kaupin mukaan asettaa mittavan EU-sääntelyn lisäksi kansallisia lisävaatimuksia laissa tai Finanssivalvonnan sitovissa määräyksissä. ”Eurooppalaisten finanssivalvojien ohjeita ei pidä muuttaa kansallisesti sitovaksi sääntelyksi.” Ylisääntelyn välttämisen ohella FK vaatii yhteisiä pelisääntöjä veronkierron torjumiseen. ”Veronkierrossa toimien on oltava niin kansainvälisiä kuin suinkin. Finanssiala kannattaa tiukasti veronkierron torjumista – mutta liputtaa samalla terveen ja laillisen verokilpailun puolesta”, Kauppi huomauttaa.

Yksityinen raha vanhana tiskiin

Kaksi muuta hallitusohjelmatavoitekokonaisuutta kohdistuvat vanhuuden hoivan rahoitukseen ja digitaalisiin palveluihin. Työeläkejärjestelmä toimii hyvin siinä tarkoituksessa, johon se on luotu, eli turvaamaan vanhuusajan toimeentuloa. Katse olisi nyt käännettävä siihen, miten vanhuusajan hoivapalvelut rahoitetaan. Pitkien elinikien myötä lisääntyvät ne vuodet, jolloin ei enää itse pärjää ja tarvitsee apua.

”Vanhuusajan palveluja ja niiden rahoittamista on katsottava kokonaisuutena. Ensin on yksiselitteisesti määritettävä yhteiskunnan antama palvelulupaus ja sitten pohdittava, miten se rahoitetaan”, Piia-Noora Kauppi listaa.

Maksukykyä omaavien kansalaisten on Kaupin mukaan otettava nykyistä enemmän taloudellista vastuuta hyvinvointinsa rahoituksesta. ”Tämän pitää tapahtua ehdottomasti vapaaehtoisesti eikä pakolla.”

Sähköinen asunto-osakerekisteri tarpeen

Digitaalisen asioinnin puolella finanssiala tahtoo vauhdittaa erilaisten tietojärjestelmien digitalisointia. FK:n listaamat neljä tavoitetta ovat Kaupin mukaan konkreettisia ehdotuksia siitä, miten Suomi voisi paremmin hyödyntää digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

”Esimerkkinä voin mainita sähköisen asunto-osakerekisterin. Nykyisin asunto-osakkeet ovat vielä paperisessa muodossa lipastojen laatikoissa ja pankkien holveissa. Eihän sellainen ole nykyaikaa!”