Finanssialan Keskusliiton (FK) varatoimitusjohtaja Esko Kivisaaren mielestä EU-komission suunnitelmat pitkäaikaisten investointien rahoittamiseksi eivät välttämättä vauhdita talouskasvua. Kivisaaren mukaan työtä ja kasvua saadaan aikaiseksi tehokkaammin markkinalähtöisin keinoin kuin tiukalla viranomaisohjauksella.
EU-komissio julkaisi maaliskuussa vihreän kirjan, jossa se kartoittaa keinoja lisätä pitkäaikaisten investointien rahoitusta Euroopassa. Komissio on analysoinut erilaisia vaihtoehtoja pitkäaikaiselle rahoitukselle ja toivoo eri tahoilta palautetta näkemyksiinsä. Yhtenä vaihtoehtona komissio esittää markkinoiden sääntelyä ja rahoitusvirtojen ohjausta. Pitkäaikainen rahoitus kanavoituisi nykyistä enemmän yhteiskunnan tärkeinä pitämiin infrastruktuuri- ja muihin vastaaviin hankkeisiin.
Kivisaarta epäilyttävät komission kaavailemat keinot, joissa usein syrjäytetään markkinat viranomaisohjauksella. ”Investointeja on elvytettävä toimilla, jotka saavat markkinat toimimaan paremmin. Viranomaistoimilla voidaan tätä tukea, mutta niillä ei voida pakottaa sijoituksia tiettyihin kohteisiin. Markkinamekanismi on perinteisesti osoittautunut toimivimmaksi malliksi.”
”Komissio korostaa pitkäaikaisen rahoituksen merkitystä, mutta lyhytaikaistakin rahoitusta tarvitaan. Toimivilla markkinoilla on tarjolla kumpaakin”, Kivisaari sanoo.
Komission vihreässä kirjassa lähestytään pitkäaikaisen rahoituksen saatavuutta koko Euroopan näkökulmasta. Kivisaari muistuttaa, että tilanne vaihtelee radikaalisti maasta toiseen. Suomessa tilanne on parempi kuin monissa muissa maissa.
Suomen ongelmia käsiteltiin viime vuonna laajasti kansallista pääomamarkkinastrategiaa pohtineen työryhmän raportissa. ”Raportissa ehdotetut toimet edustavat tervettä markkinaehtoista lähestymistapaa. Niiden edistäminen olisi suotavaa ja ne täydentäisivät yhteisöveron laskusta tulossa olevaa piristysruisketta pitkäaikaisille investoinneille”, Kivisaari toteaa.
Kivisaari pitää tärkeänä keskustelua pitkäaikaisrahoituksen saatavuudesta. ”Euroopalla on finanssikriisin jälkeen huomattavia vaikeuksia päästä uuteen, investointien siivittämään talouskasvuun. Lisäksi finanssisektorin lisäsääntely on luomassa rahoitukseen kapeikkoja ja nostamassa rahan hintaa.”