EU

Hallitukselta viisaat viilaukset EU:n finanssivalvonnan uudistukseen

Hallitus on ottanut EU:n finanssivalvontajärjestelmän uudistukseen järkevän kannan. Eurooppalaisen valvontajärjestelmän lujittaminen on viisasta, mutta muutokset eivät saa käydä alan toimijoille liian kalliiksi nykymalliin nähden. EU:n komissio on aiemmin syksyllä tehnyt ehdotuksen Euroopan rahoitusmarkkinoiden valvonnan vahvistamisesta.

Hallituksen kanta siitä, että EU:n tekemät ehdotukset eivät kaikilta osin tue pienten toimijoiden sääntelytaakan keventämistä on samansuuntainen kuin finanssialan kanta.

Hallituksen näkemyksen mukaan kansallisilla markkinoilla myytävien finanssituotteiden valvonta olisi perusteltua säilyttää kotimaassa. Komissio ehdottaa myös kaupparaportointia siirrettäväksi EU-valvojalle kansallisen valvojan sijaan. ”Olennaisessa osassa ovat valvontaan liittyvästä tiedonkeruusta finanssialan yrityksille aiheutuvat kustannukset”, sanoo asiantuntija Elina Kamppi Finanssiala ry:stä.

Finanssiviranomaisille kerätään vuosittain liiketoiminnasta valtavat määrät dataa. ”Aina, kun raportointikäytäntöihin tehdään muutoksia, on niiden läpivienti organisaatioissa hyvin kallista. Jos raportointitapaan ei tule muutoksia, ei finanssialan näkökulmasta ole merkitystä sillä, kerääkö tiedot eurooppalainen vai kotimainen valvoja”, Kamppi täydentää.

Sekä finanssiala että hallitus ovat kriittisiä ehdotettua valvontauudistuksen rahoitusmallia kohtaan. Finanssiala on kuitenkin hallitusta tiukemmalla linjalla ja suhtautuu kielteisesti valvonnan rahoitusmallin uudistukseen. Kansallisille toimijoille ei saisi tulla uudistuksesta rinnakkaisia maksuja ja hallinnollista työtä.

EU:n finanssivalvontajärjestelmä jakaantuu kolmelle Euroopan laajuiselle valvontaviranomaiselle: Euroopan pankkivalvontaviranomaiselle EBA:lle, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle EIOPA:lle ja arvopaperimarkkinaviranomaiselle ESMA:lle.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat