Monihuippuinen työura houkuttelisi konkariosaajia pysymään työelämässä. Teknologinen kehitys muokkaa tehtäviä ja vanhentaa osaamista nopeasti.
Kehitys haastaa ajatuksen yhdestä urapolusta, joka päättyy eläköitymiseen uran huipulla. Ei ole realistista olettaa, että tulevaisuuden työntekijät kulkevat yhdellä uralla eläkkeelle asti.
”Osaajapula ei ratkea vain kouluttamalla uusia työntekijöitä. Se ratkeaa myös pitämällä kiinni niistä, jotka jo osaavat”, kiteyttää Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Ahosniemen mukaan tarvitaan ratkaisuja, jotka tukevat pitkään työelämässä olleiden työntekijöiden jaksamista, osaamisen uudistamista ja työuran pidentymistä ilman uupumista.
Perinteinen käsitys lineaarisesta työurasta ei ole katoamassa, mutta sen rinnalle tarvitaan uudenlaista ajattelua. Monihuippuinen työura ei etene vain ylöspäin, vaan urapolku voi rakentua siirtymistä sivusuuntaan, laskuista sekä nousuista uusille huipuille.
Tulevaisuudessa tarvitaan esimerkiksi mahdollisuuksia siirtyä johtajan paikalta työuran loppuvuosina asiantuntijatehtäviin, tai muokata työaikajärjestelyjä elämäntilanteen mukaan ilman, että oletettaisiin jonkin menneen pieleen.
”Tarvitaan ratkaisuja, jotka tukevat pitkään työelämässä olleiden työntekijöiden jaksamista, osaamisen uudistamista ja työuran pidentymistä ilman uupumista.”
”Eliniän ja työurien pidentyessä sekä elämäntilanteiden muuttuessa ei voida olettaa ihmisen työuran kulkevan aina suoraviivaisesti. On syytä asennoitua siihen, että työurat rakentuvat entistä yksilöllisemmin ja pohtia, miten työelämä tukee monimuotoisia urapolkuja”, toteaa Varman HRD-päällikkö Pauliina Heiskanen.
Työeläkeyhtiö Ilmarisen vuonna 2024 tekemän Pitkät työurat -tutkimuksen mukaan moni yli 55-vuotias haluaisi jatkaa työelämässä pidempään, jos se olisi mahdollista. Esteeksi ei nouse välttämättä terveys, vaan usein kyse on työkyvyn ja työn vaatimusten yhteensovittamisesta.
”Moni laittaa terveyden ja työkyvyn väliin yhtäläisyysmerkin. Työelämässä jatkaminen ei kuitenkaan edellytä täydellistä terveyttä vaan vaatii joustoa rakenteilta. Joka neljännellä eläköitymistä tai eläkkeen ohella työskentelyä suunnittelevalla oli lääkärin toteama sairaus tai vamma. Tämä ei kuitenkaan vähentänyt heidän työhalujaan tai estänyt suunnittelemasta työntekoa”, kertoo Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen.
Ilmarisen tutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmasosaa eläkeläisistä haluaisi tehdä töitä myös eläkkeellä, mieluiten 1–2 päivää viikossa. Ihmiset pysyisivät työelämässä pidempään, jos ei välttämättä tarvitse työskennellä kahdeksasta neljään viitenä päivänä viikossa.
Vaihtoehtojen tarjoaminen on tärkeää, sillä yli 55-vuotiaat eivät ole homogeeninen joukko. Kun ihmiset jaksavat pidempään, osaaminen pysyy organisaatiossa ja hiljainen tieto siirtyy.
”On työnantajan etu, että työntekijät voivat hyvin ja pysyvät töissä pidempään. Tarvitaan ennen kaikkea avointa keskustelua tämän mahdollistavista keinoista, kuten työajoista, vastuista ja oppimismahdollisuuksista”, tiivistää S-Pankin toimitusjohtaja Riikka Laine-Tolonen.
Työelämän muutoksessa on kyse yksilöiden ohella avainkysymyksestä koko yhteiskunnalle. Siksi työurien monimuotoistuminen ei ole vaihtoehto, vaan välttämättömyys.
Keskustelua aiheesta tarvitaan. Monihuippuisia työuria käsitellään Finanssiala ry:n Talouden pyöreän pöydän webinaarissa 5.6.2025 klo 14.00.
Kirjoitus on julkaistu myös HS.fi-natiiviartikkelina.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Työurat monihuippuisiksi – yli 55-vuotiaiden osaamista ei ole varaa hukata
Miten pidämme kiinni osaamisesta? – FA herättää keskustelua monihuippuisista työurista
Huipulta toiselle – yli 55-vuotiaiden osaamista tarvitaan työelämässä
Ahosniemi: Finanssialan kasvustrategian hyvät eväät jäävät torsoksi, ellei sääntelyä yksinkertaisteta ja järkevöitetä
