Yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa Euroopassa joka vuosi kahdella miljoonalla. Lähes 100 suomalaista ikääntyy yli 65-vuotiaaksi joka päivä. Väestön ikääntyminen on suuri haaste monelle Euroopan maalle. Miten palvelut tulisi tuottaa, miten turvataan tasa-arvo ja mistä saadaan tarvittavat rahat?
Kalevi Sorsa -säätiö ja Finanssialan Keskusliitto ovat tarttuneet haasteeseen ja käynnistäneet yhteistyöprojektin, jonka tavoitteena on selvittää vanhuuden ajan hoivapalveluiden tuotantoa ja rahoitusta ikääntyvässä Suomessa. Selvitysraportti valmistuu vuoden 2015 alkupuolella.
Helsingissä järjestetty kansainvälinen tutkimusseminaari oli osa Kalevi Sorsa -säätiön ja Finanssialan Keskusliiton tutkimusprojektia. Kansainvälisessä tutkimusseminaarissa ”Vanhushoivaa eurooppalaisittain – julkinen ja yksityinen vastuu ikääntyvästä väestöstä” esiteltiin erilaisia tapoja palveluiden tuottamiseen. ”Irlannin, Saksan, Ranskan ja Hollannin järjestelmiä kuunnellessa havaitsi selvästi, että huoli vanhuspalveluiden järjestämisessä on yhteinen koko Euroopassa”, toteaa johtaja Timo Silvola Finanssialan Keskusliitosta.
Julkinen valta voi tuottaa vanhushoivapalveluita omin toimin, palveluita voidaan ostaa yksityiseltä sektorilta tai esimerkiksi säätiöiltä. Ikääntyneiden hyvinvointipalveluiden rahoituksessa on myös mahdollista käyttää erilaisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen (PPP) perustuvia malleja, joiden toteuttamistavoista löytyy Suomeenkin soveltuvia kansainvälisiä esimerkkejä. Myös sukulaisten apu on monessa maassa tärkeätä.
Täysin uudenlaisia ratkaisuja tarvitaan
Väestön ikääntyminen kasvaa ja sitä myötä myös hoivan ja muiden palveluiden tarve. ”Samanaikaisesti kun väestö ikääntyy, pahenee julkisen sektorin rahoitusvaje. Tarvitsemme täysin uudenlaisia ratkaisuja hoivan rahoittamiseksi. Kalevi Sorsa -säätiön tutkimusprojekti ja kansainvälisten esimerkkien hyödyntäminen vanhushoivan rahoittamiseksi tulevat todella tarpeeseen”, Timo Silvola sanoo.
Uudistuksia tarvitaan, mutta palveluiden tulee olla kaikkien kansalaisten tavoitettavissa varallisuudesta riippumatta. Timo Silvolan mukaan eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien henkilökohtainen varallisuus on Suomessa nyt suurempi kuin koskaan aiemmin. Lähes 80 prosentilla eläkkeelle siirtyvistä on oma asunto. Samaan aikaan yli sadantuhannen vanhuksen toimeentulo perustuu alle tuhannen euron suuruiseen eläkkeeseen.
Omia varoja käytetään jo nyt vanhuspalveluiden rahoittamiseen esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa. Omaa kertynyttä varallisuutta olisi tarpeen hyödyntää vanhuspalveluiden rahoituksessa aiempaa enemmän.
Valmisteilla olevassa raportissa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen palvelutuotannon malli olisi Suomessa yhteiskunnan ja palvelua tarvitsevan henkilön kannalta tarkoituksenmukaisin? Miten rahoitus riittää ja miten yksityisen sektorin kumppanuutta voitaisiin hyödyntää palveluiden tuotannossa ja rahoituksessa?