”Suomessa ei ole koskaan ollut rahaa tarjolla niin paljon kuin nyt – ja vielä niin halvalla!” sanoo Finanssialan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja ja OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen. Karhisen mukaan vallitsevalle keskustelulle siitä, että yritykset eivät saa rahaa, ei kerta kaikkiaan ole tilastojen valossa perusteita.
Suomessa yrityslainahakemuksista myönnetään lainaa 82 prosentille hakemuksista, kun euroalueella vastaava luku on 72 prosenttia. Myös korot ovat Suomessa matalimmasta päästä: yritysluottojen keskikorko oli viime vuoden lopussa 1,99 prosenttia, euroalueella 2,78 prosenttia.
Silti pankkeja ei uskota, kun lukuihin perustuen sanotaan, että rahaa on. Miksi näin on?
”Pankkien moittiminen on helppoa, se menee otolliseen maaperään. Pankki ei yksittäistapauksessa voi puolustautua. Joudumme liikkumaan yleisemmällä tasolla. Faktapohjaisesti yritysrahoitus toimii Suomessa hyvin. Totta kai on paljon yrityksiä, jotka eivät rahoitusta saa. Niin on ollut ja niin tulee olla. Pankkien keskeinen tehtävä yhteiskuntamme sisäisessä työnjaossa on riskien arviointi. Hyvin toimiva yritysrahoitusjärjestelmä sekä käynnistää että karsii hankkeita”, Karhinen aprikoi.
Sääntely ja uusi valvontakulttuuri ei saisi syrjiä pk-yrityksiä
Vaikka Karhinen vakuuttaa, että hyville yrityksille rahaa työnnetään ovista ja ikkunoista, myöntää hänkin yritysrahoituksen hankaloituneen viime vuosina. Uuden sääntelyn myötä yritysten rahoitusprosessista on tullut oleellisesti työläämpi. Uusi vakavaraisuus- ja likviditeettisääntely ja uudet verot ja maksut kohdistuvat keskimääräistä raskaammin juuri suurempiriskisiin yritysluottoihin.
Pankkirahoitus on monesti pk-yritysten jos ei ainoa, niin tärkein konsti saada itselleen rahoitusta. Lisäksi tulevaisuuden kasvupotentiaali ja työpaikkojen lisäys on juuri pk-yrityksissä suuryritysten sijaan.
”EKP:n uusi kaksoisrooli askarruttaa. Rahapolitiikasta vastaava EKP kannustaa pankkeja lisäämään yritysrahoitusta. Valvojaroolissaan EKP:n ääni on enemmän varoittava kuin kannustava. Pankit ovat puun ja kuoren välissä. Yrityksiä lähellä olevien edunvalvontajärjestöjen tulisi entistäkin enemmän terävöityä ja erityisesti hakea vielä paremmin oikeat edunvalvonnallisten viestien kohteet”, Karhinen pohtii.
Pankkitalletukset ovat elintärkeä luotonannon perusta
Vaikka pk-yritysten kohdalla puhutaan riskisemmistä kohteista, ei kyseessä ole missään nimessä riskirahoitus sanan varsinaisessa merkityksessä.
”Pankin tehtävä ei ole säädöstenkään mukaan myöntää oman pääoman ehtoista riskirahaa. Pankit keskittyvät vieraan pääoman myöntämiseen omasta taseestaan ja aina vaan enemmän järjestelemään yrityksen kokonaisrahoituspakettia. Rahoituksen järjestelijänä ja riskien arvioijana meillä on valtavan korkea osaaminen”, Karhinen sanoo.
Suomessa käydään jatkuvasti julkista keskustelua talletusten suuresta määrästä ja niiden passiivisesta roolista. Samaan aikaan Karhisen mukaan sääntely vaatii muuta ja valvojat huomauttavat meitä pankkitalletusten liian pienestä osuudesta luottojen rahoituksessa. Euroopassa talletusten osuus luottojen rahoituksessa on keskimäärin suurempi.
Tämän vuoksi Karhinen tahtoo ampua alas keskustelun rippeetkin siitä, että pankkitalletukset olisivat turhia.
”Voit kuvitella, miten syvältä se riipaisee pankinjohtajaa, kun sanotaan, että pankkitalletukset ovat laiskaa rahaa. Pankinjohtaja toivoo aina, että talletuksia olisi enemmän, jotta voitaisiin lainata asiakkaille enemmän.”