Käteisen nostaminen väheni vuoden 2024 jälkipuoliskolla – käteisen käyttö tuskin lisääntyisi, vaikka määrää kasvatettaisiin

Käteistä nostetaan automaatista
vuonna 2024 käteisnostokertoja oli vähemmän kuin minään aikaisempana vuonna. Kuva: Shutterstock
  • Suomalaiset nostivat käteistä vuoden 2024 toisella puoliskolla yli 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin samaan aikaan, ilmenee Suomen Pankin maksuliiketilastosta.
  • Suomalaisten pankkien asiakkaat tekivät pankkiautomaateilla, pankkikonttoreissa ja kauppojen kassoilla 28,2 miljoonaa käteisnostoa yhteensä 4,1 miljardin euron arvosta.
  • Koko vuonna 2024 käteisnostokertoja oli vähemmän kuin minään aikaisempana vuonna.
  • Suomalaisista vain seitsemän prosenttia käytti vuonna 2024 ensisijaisesti käteistä päivittäistavaroiden ostoon.

Käteisen käyttö ja nostaminen vähenee jatkuvasti, ilmenee Suomen Pankin maksuliiketilastosta. Heinä-joulukuussa 2024 suomalaiset nostivat käteistä yli 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko vuotta tarkastellessa käteisnostokertoja oli vähemmän kuin minään aikaisempana vuonna.

Suomalaisista vain seitsemän prosenttia käytti vuonna 2024 ensisijaisesti käteistä päivittäistavaroiden ostoon.

”Pohjoismaissa käteistä käytetään vähemmän kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Käteiselle on kuitenkin Suomessakin paikkansa, ja se säilyy vaihtoehtona myös tulevaisuudessa”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.

Suomalaisten maksupalveluntarjoajien asiakkaat tekivät vuoden 2024 toisella puoliskolla pankkiautomaateilla, pankkikonttoreissa ja kauppojen kassoilla 28,2 miljoonaa käteisnostoa yhteensä 4,1 miljardin euron arvosta. Vuoden 2023 vastaavaan aikaan verrattuna nostojen lukumäärä pieneni 7,8 prosenttia ja arvo laski 6,1 prosenttia.

Käteisen määrää on turha kasvattaa ilman kysyntää

Komissio suunnittelee paraikaa käteistä koskevaa sääntelyä, jonka seurauksena saattaa olla käteisen määrän lisääntyminen. Klepp muistuttaa, että käteisen määrää ei ole syytä kasvattaa ilman todellista kysyntää tai tarvetta. Se saattaisi nostaa kuluttajien, yritysten ja yhteiskunnan kustannuksia ilman näkyviä hyötyjä.

”Suomessa vähittäismaksaminen perustuu vahvasti digitaalisille maksutavoille, kuten korttimaksamiseen. Tämä näkyy myös keskuspankin tilastoissa. Kuluttajat suosivat digitaalisia maksutapoja sekä kaupan kassalla että henkilöltä toiselle maksettaessa, ja palveluiden tarjoajat vastaavat kysyntään. Liikkeellä olevan käteisen määrän kasvattaminen tuskin lisäisi sen käyttöä.”

Klepp ei usko, että käteinen katoaa koskaan, mutta sen määrä jatkaa vähenemistään ja seuraava ilmentymä saattaa olla digitaalinen euro.

”Miten tulevaisuudessa sitten ikinä maksetaankaan – kortilla, mobiililla, käteisellä vai jollain aivan uudella välineellä – sen määräävät lopulta kuluttajat ja heidän tarpeensa.”

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan