Kestävän kehityksen sodankäyntiä? EU:n vastuullisuussääntelyä tarkistetaan puolustuskyvyn kohentamiseksi

Kuvituskuva
Rauhanprojektina rakentunut EU on joutunut lähelle sodan todellisuutta tavalla, joka on vaatinut nopeaa sopeutumista. Geopoliittisten realiteettien muuttuessa myös vastuullisuuskäsityksiä joudutaan osin päivittämään. Kuva: Shutterstock
  • EU-komission antamalla puolustusta koskevalla Omnibus-paketilla pyritään joustavoittamaan sääntelyä puolustuksen tarpeisiin.
  • Muutoksilla InvestEU-asetukseen on tarkoitus helpottaa julkisen tuen saamista puolustushankkeissa, mikä on finanssialan riskien hallinnan näkökulmasta tervetullutta.
  • Komission linjausten mukaan puolustusteollisuus voi kuulua EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaan, jos se täyttää vaaditut kriteerit.
  • Asiakkaalle sääntelyn muutokset näkyvät muun muassa monipuolisempina sijoitusmahdollisuuksina ja puolustusteollisuuteen sijoittamisen helpottumisena.

Euroopan puolustuskyvyn vahvistaminen on etenemässä. Komissio antoi 17.6.2025 puolustusta koskevan omnibus-paketin (Defence Readiness Omnibus), jolla pyritään parantamaan Euroopan puolustusomavaraisuutta. Puolustus-omnibuksen tärkeimpien tavoitteiden edistäminen on myös EU:n tämänhetkisen puheenjohtajavaltion Tanskan kärkitavoitteita.

Puolustusteollisuuden tilauskirjoihin onkin tarvittavien hankintojen myötä luvassa täytettä, mutta EU:n kestävän rahoituksen sääntelyn on pelätty osaltaan hankaloittavan pääomien virtaamista puolustusyrityksiin.

”Euroopan puolustusteollisuudessa toimii paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joille pääomasijoittajien ja pankkien rahoitus on tärkeää”, kertoo Finanssiala ry:n (FA) johtava juristi Aleksi Kaakinen.

Kaakisen mukaan käsitykset vastuullisuudesta ovat olleet viime vuosina voimakkaassa liikkeessä EU-sääntelyssä.

”Vastuullisuussääntelyn kehikko seuraa raskaasti puolelta toiselle siirtyvää heiluria, jossa eletään tällä hetkellä geopoliittisten kriisien aikaa”, Kaakinen toteaa.

Vastuullisuuden määrittely on nykyään haastavaa, mutta finanssialan yhtiöiden vahvuutena on mahdollisuus tarjota asiakkaalle erilaisia vaihtoehtoja.

”Jos asiakas pitää maanpuolustusta vastuullisena, voimme tarjota puolustukseen keskittyvää rahastoa. Jos taas luontoarvojen suojelu on asiakkaalle tärkeää, voimme tarjota rahastoa, joka painottaa biodiversiteetin suojelua”, Kaakinen jatkaa.

Selkeämpää sääntelyä, sujuvampaa sijoittamista

Kaakisen mielestä yksi puolustukseen liittyvän omnibus-aloitteen kiinnostavimmista kohdista on EU:n vertailuarvoasetuksen tarkentaminen.

”Tällä hetkellä asetus sisältää maininnan kansainvälisten sopimusten määrittelemistä ’kiistanalaisista’ (controversial) aseista, joihin liittyviä sijoituksia vertailuarvoon sidotut rahoitustuotteet eivät saa sisältää. Määritelmä on kuitenkin koettu markkinoilla liian epäselväksi”, Kaakinen toteaa.

Tulkinnanvaraisuuden hälventämiseksi komissio on ehdottanut, että asetuksessa määriteltäisiin yksiselitteisesti kielletyt aseet.

”Kielletyillä aseilla tarkoitetaan jatkossa esimerkiksi jalkaväkimiinoja, rypäleaseita, biologisia ja kemiallisia aseita. Toisin sanoen, ainoastaan tietyt erikseen yksilöidyt aseet ovat vertailuarvoon sidotuissa rahoitustuotteissa kiellettyjä – muihin aseisiin sijoittava toiminta on siis aiempaa selkeämmin sallittua”, Kaakinen avaa.

Rahoitusalan kannalta mielenkiintoisena Kaakinen pitää InvestEU-rahoituksen laajentamista.

”InvestEU-asetuksen muutoksilla pyritään helpottamaan julkisen tuen saamista puolustushankkeisiin. Julkinen tuki on tässä yhteydessä pankkien riskienhallinnan kannalta tervetullut avaus. Se madaltaa selkeästi kynnystä puolustusteollisuuden rahoittamiseen.”

Vastuullisuuskehys pitää puolustuksen tukemisesta huolimatta

Komission tiedonanto pyrkii muiltakin osin paaluttamaan kestävän rahoituksen kehyksen ja puolustusrahoituksen suhdetta selkeämmäksi.

”Taksonomia-asetuksesta, eli EU:n vastuullisuustyökalusta, komissio toteaa, että puolustussektori voi hyvin toimia kestävästi, mikäli se täyttää tarvittavat kriteerit”, Kaakinen kertoo.

”Tämä lähinnä selventää käytäntöjä – taksonomia ei työkaluna erottele toimialoja vastuullisuusmielessä hyviin tai pahoihin, vaan kriteerien täyttymistä seurataan objektiivisesti.”

Myös kilpailu-, ympäristö- ja kemikaalilainsäädäntöä selkeytetään puolustushankintoja silmällä pitäen. Komission linjausten mukaan esimerkiksi EU-rahoituksen jakaminen tietyille puolustushankkeille voisi jatkossa tapahtua ilman kilpailutusta. Lisäksi valtiontuki puolustustuotantoon voi olla komission mukaan perusteltua eikä välttämättä vääristä kilpailua.

On herännyt huoli siitä, heikentääkö näissä oloissa erittäin ymmärrettävä puolustuksen tukeminen EU:n kestävän rahoituksen kehystä. Kaakinen kuitenkin korostaa, että tällä esityksellä EU:n vastuullisuuskehystä ei olla heikentämässä.

”Puolustuksen rahoitukseen on tuotu uusia työkaluja, mutta vastuullisuuskehys pätee edelleen. Mahdolliset muutokset kehykseen vaatisivat aivan oman keskustelunsa”, Kaakinen toteaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan