Sote-uudistuksen yhteydessä myös pelastustoimen järjestäisivät jatkossa sote-maakunnat. Uudistuksella halutaan edistää turvallisuutta ja varmistaa yhdenvertaiset ja tehokkaat pelastuspalvelut koko maassa. Soten kustannukset ovat kuitenkin kasvussa, joten on varmistettava, että myös pelastustoimen laadun ylläpitoon ja kehittämiseen on edelleen varaa.
Pelastustoimi kilpailee jatkossa rahoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Väestön ikääntyessä soten kustannustaso uhkaa kasvaa, kun taas pelastustoimessa ei arvioida olevan samanlaista painetta. Esitystä olisikin tarkennettava, jotta se turvaa riittävän rahoituksen laadukkaiden pelastustoimen palvelujen järjestämiseen.
Pelastustoimen rahoittavat tällä hetkellä kunnat, ja hallinto on jaettu 22 pelastustoimialueeseen. Uudistuksessa sote-maakuntien toiminta aiotaan rahoittaa pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaisi lisäksi riskikerroin.
”Sote-maakuntamallia rakennettaessa tulee pakostakin kustannuksia, jotka liittyvät muun muassa toiminnanohjaus- ja tietojärjestelmiin. Nämä on huomioitava pelastustoimen budjetissa”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Petri Mero.
Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain noin 7 000 palovahinkoa, joiden korvaussumma nousee noin 200 miljoonan euroon. Vakuutusyhtiöt auttavat asiakkaitaan välttymään vahingoilta muun muassa turvallisuus- ja suojeluohjeita tekemällä. Vahinkoja ei kuitenkaan täysin pystytä välttämään, joten toimiva paloasemaverkosto on Suomen kaltaisessa laajassa maassa tärkeä.
Uudistuksen yhteydessä on syytä hyödyntää nykyisten pelastustoimialueiden paikallistuntemusta. Maakuntamalliin siirryttäessä ja toimintoja keskitettäessä tulee huomioida alueellinen kokemus ja osaaminen.
Myös sopimuspalokunnat turvattava laissa
Lisäksi sopimuspalokuntien merkittävä rooli harvaan asuttujen alueiden turvallisuudessa pitää muistaa pelastustointa järjestettäessä. Erityisesti pienillä paikkakunnilla sopimuspalokunnat hoitavat suuren osan pelastustehtävistä. Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa ja niissä on noin 15 000 jäsentä. Sopimuspalokuntia ovat muun muassa vapaaehtoiset palokunnat, laitospalokunnat ja teollisuuspalokunnat.
”Lakiin tulee lisätä kohta, jossa esitetään tavoitteet sopimuspalokuntien toiminnan järjestämiseksi”, Mero muistuttaa.
Uudistusta varten on tärkeää perustaa seurantaryhmä, joka seuraa pelastustoimen järjestämistä koskevan lain tavoitteiden toteutumista. Kyseessä on suuri uudistus, jolla on laajakantoinen merkitys turvallisuudelle. Lisäksi pelastusalan vapaaehtoisjärjestöjen toimintakyky on turvattava myös jatkossa, kun kuntien käytettävissä oleva raha vähenee sote-uudistuksen myötä.