Komissio piirtää askelmerkkejä rahanpesun vastaiselle taistelulle

Komissio julkisti 7. toukokuuta toimintasuunnitelmansa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. Suunnitelma sisältää askelmerkit seuraaviksi 12 kuukaudeksi ja on varsin hyvin linjassa Euroopan pankkiyhdistyksen EBF:n näkemysten kanssa. Varsinaisia lainsäädäntöehdotuksia on odotettavissa ensi vuoden alkupuolella. Rahanpesun ehkäisyn EU-tasoinen kehittäminen on komission ehdottomia prioriteetteja myös talouskriisiin liittyvissä elvytystoimissa.

Finanssiala ry kannattaa rahanpesun valvonnan vahvistamista sekä kansallisella että EU-tasolla. Pankit ja muut rahalaitokset kokevat tärkeäksi, ettei niitä käytetä tässä tarkoituksessa hämärän toiminnan peittelyssä. Rahalaitoksia koskee myös lainsäädäntö, joka vaatii tekemään ilmoituksen epäillyistä yrityksistä harjoittaa rahanpesua

EU:n yhteisen sääntökirjan tavoitteena on, että rahanpesuun liittyviä velvoitteita sovellettaisiin yhdenmukaisesti eri jäsenvaltioissa. Kaikki maat eivät ole saavuttaneet nykyisten direktiivien minimitasoa, toisaalta painetta sääntelyn harmonisointiin aiheutuu myös kansallisesta ylisääntelystä.

”Esimerkiksi vakuutussektoriin kohdistuu Suomessa sääntelyä, jonka yhteensopivuutta yhteisen sääntökirjan kanssa tulee arvioida erityisen huolellisesti”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mika Linna.

Komissiolta on tulossa myös ehdotus EU-tason valvonnan järjestämisestä tulevaisuudessa. Vaihtoehtoina on joko kokonaan uuden EU-viranomaisen perustaminen tai se, että EU:n pankkivalvontaviranomaisen EBA:n toimivaltuuksia laajennetaan nykyisestään.

”Eurooppalaista rahanpesuvalvojaa määriteltäessä on syytä huomioida, että komission omankin arvion mukaan 20-30 prosenttia rahanpesusta tapahtuu rahoitussektorin ulkopuolella. Lähtökohtana ei voi olla se, että jopa kolmannes ongelmasta rajataan yhteisen EU-tason valvonnan ulkopuolelle”, Linna huomauttaa.

Komissio aikoo myös varmistaa voimassa olevien rahanpesun ehkäisemistä koskevien EU-säännösten oikea-aikaisen ja tehokkaan täytäntöönpanon eri jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiokohtaisia suosituksia on odotettavissa kevään aikana.

”Vaikka sääntelyn yhtenäistäminen onkin tärkeää, rahanpesun torjunnan lähtökohdan tulee säilyä riskiperusteisuudessa. Yksi keskeisimmistä haasteista onkin riskiperusteisen lähestymistavan selkeyttäminen ja siihen liittyvien menetelmien ja kriteereiden yhdenmukaistaminen”, Linna sanoo.

Mika Linna on myös mukana eurooppalaisen ajatuspaja CEPSin työryhmässä, jossa mietitään rahapesun ehkäisyn tulevaa sääntelyä. Työtä johtaa EU-parlamentaarikko Eero Heinäluoma.

Tutustu komission suunnitelmaan.