- Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä.
- Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä.
- FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin.
- Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien.
- Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia.
EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisääteisen eläkkeen rinnalle.
UEU-komissio on oikeilla linjoilla tavoitellessaan lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. EU-lainsäädännöllä on pyritty edistämään vapaaehtoista eläkesäästämistä jo jonkin aikaa. Suomalaisesta näkökulmasta komission käytettävissä olevat keinot, kuten eläkerekisterit ja EU-tasolla valmisteltava yhteinen eläketuote (Pan-European Pension Product, PEPP), ovat kuitenkin varsin tehottomia.
”Suomen eläketurva on Suomessa hyvin ja kattavasti rekisteröity, ja lisäeläkkeistä on tarvittaessa hyvin saatavilla tietoa. EU-tasolla valmistellulle PEPP-tuotteelle taas ei ole tarvetta, vaan nykyiset suomalaisen sääntelyn mukaiset eläkevakuutukset ja PS-tilit kattavat jo kysynnän”, toteaa Finanssiala ry:n johtava juristi Piritta Poikonen.
EU-tason keinojen heppoisuudesta huolimatta tarve eläketurvan täydentämiselle ei ole ainakaan vähenemässä. Lakisääteinen työeläkejärjestelmämme suojaa hyvin köyhyydeltä, mutta se ei ole antelias. Tätä taustaa vasten komission tavoitteet ovat kannatettavia ja on hyvä, että Suomenkin hallitus kannattaa EU-tasolla näitä toimia.
Suomi pystyisi niin halutessaan omilla päätöksillään edistämään lisäeläkkeitä paljon EU:ta tehokkaammin. Kotimainen lisäeläkesääntely on verotuksellisia reunaehtoja lukuun ottamatta jo kunnossa.
”Hallituksen lisäeläkemyönteisyys ei valitettavasti näy kotimaan todellisuudessa. Hallitusohjelman kauniit sanat vapaaehtoisen eläkesäästämisen kannustimien lisäämisestä on unohdettu, ja hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien”, Poikonen muistuttaa.
Eläkesäästäminen on pitkäjänteistä toimintaa, jossa tarvitaan kannusteita, jotta säästettyjä varoja ei tule käyttäneeksi ennen eläkeikää. Tässä verokannustin on ollut kansalaisille toimiva porkkana.
Vakuutussäästämisen suosio on Suomessa vankka
FA on tammikuun lopussa 2026 julkaissut tilaston suomalaisten vakuutussäästöistä. Säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. Säästöjen määrä oli vuoden 2025 lopussa 70,6 miljardia euroa.
Vakuutussäästäminen on pitkäaikaista säästämistä, ja sen muotoja ovat muun muassa säästövakuutus ja vapaaehtoinen eläkevakuutus.
”Vakuutussäästäminen on hyvä keino varautua tulevaan, ja säästöjen kasvu on hyvä uutinen ikääntyvässä Suomessa”, Poikonen kiteyttää.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa
Suomen eläkejärjestelmä punnittiin jälleen kansainvälisesti – tuloksena 8. sija, hallinto maailman huippua
”Yksilön varautuminen hyödyttää kaikkia” – Vakuutussäästöt ovat kasvaneet, mutta eläkesäästäminen yskii poukkoilevan politiikan vuoksi
Tulevat eläkeläiset kiittäisivät, jos hallitus elvyttäisi vapaaehtoisen eläkesäästämisen
