Kotitalouksien ylivelkaantumisen taittaminen on noussut polttavaksi ongelmaksi. Moni toimija kannattaa asian hoitamiseksi ainakin kahta asiaa: talousosaamiselle on saatava koordinoiva elin ja Suomeen kansallinen talousosaamisen strategia. Myös positiivisen luottotietojärjestelmän toteuttamiselle on vahva kannatus.
Suuressa roolissa ylivelkaantumisen vastaisessa taistelussa on suomalaisten oma osaaminen talousasioissa. Sen parantamiseksi Suomessa tekee töitä moni taho, mutta maasta puuttuu täysin toimija, joka koordinoisi toimintaa ja pitäisi lankoja käsissään. Suomessa ei myöskään ole olemassa selvää suunnitelmaa siitä, miten kansalaisten talousosaamista parannettaisiin ja seurattaisiin järjestelmällisesti. Tällaista peräänkuuluttaa Finanssiala ry:n lisäksi esimerkiksi velkaantuneita auttava Takuusäätiö ja Kuluttajaliitto. ”Ehdottomasti se on asia, joka olisi toteutettava”, Beurling totesi.
Reilu viikko sitten Finanssiala ry:n median johdolle pitämässä Finanssi-illassa eduskunnan puhemies Paula Risikko vaati puheessaan niin ikään kunnollisen talousosaamisstrategian luontia seuraavan hallituksen asialistalle.
”Useilla OECD-mailla on suunnitelma, jolla kansalaisten taloustaitoja parannettaisiin ja edistymistä seurattaisiin säännönmukaisesti. Tällaisen suunnitelman luominen voisi hyvin olla seuraavan hallituksen asialistalla”, Risikko totesi puheessaan.
Yhtä lailla kanta on puoltava positiivisen luottotietojärjestelmän luomiselle. Siitä kävisivät ilmi kaikki luotot, joita ihmisellä on kannettavanaan. Asiasta julkaistiin loppuvuodesta oikeusministeriön tilaama selvitys, jossa ehdotettiin rekisterin perustamista kansallisen tulorekisterin yhteyteen.
”Tulevan hallituksen on ehdottomasti otettava toteuttaakseen sekä positiivinen luottotietojärjestelmä että osoitettava talousosaamisponnisteluille koordinoiva taho. Kansallisen talousosaamisstrategian luomista kannattaa myös OECD, joka valmistelee parhaillaan jäsenilleen suositusta strategian tekemiseen”, sanoo Finanssiala ry:n johtaja Lea Mäntyniemi.